Tähän uutiskatsaukseen on tiivistetty viimeaikaisia oikeustapauksia ja viranomaisratkaisuja sekä tietoa lainsäädäntömuutoksista ja muista ajankohtaisista hankkeista kilpailuoikeuden, toimialasääntelyn ja kauppapolitiikan saralla.
Viimeaikaista oikeuskäytäntöä
EUT hylkäsi valituksen kilpailua rajoittavia sovintosopimuksen ehtoja koskevasta päätöksestä
EUT on 23.10.2025 antanut tuomion asiassa C-2/24 P, jolla tuomioistuin hylkää lääkeyritys Tevan ja Cephalonin valituksen komission vuonna 2020 antamaan päätökseen liittyvässä tapauksessa. Komissio oli päätöksellään todennut yritysten välisen sovintosopimuksen rikkoneen SEUT 101 artiklan yritysten välistä yhteistyötä koskevaa säännöstä. EUT:n ratkaistavaksi tullut asia koski lääkeyritysten valitusta unionin yleisen tuomioistuimen tuomiosta T-74/21, jolla lääkeyritysten kanteet komission päätöksestä oli niin ikään hylätty.
Riidanalainen komission päätös koski Cephalonin ja Tevan vuonna 2005 tekemää sovintosopimusta, jolla yritykset sopivat näiden väliset patenttiriidat. Sopimukseen sisältyi tiettyjä lääkemarkkinoita koskeva kilpailukieltoehto sekä kyseisten lääkkeiden nauttiman patenttisuojan riitauttamatta jättämistä koskeva ehto, joita komissio piti tarkoitukseen perustuvana (by object) kilpailunrajoituksena. Tarkoitukseen perustuvien kilpailunrajoitusten toteaminen ei edellytä, että komissio kykenee osoittamaan kilpailunrajoituksen käytännön vaikutukset. Lääkeyritysten valitus perustui väitteeseen siitä, että unionin yleinen tuomioistuin oli soveltanut virheellisesti oikeudellista arviointiperustetta, jolla tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen olemassaolo todetaan sovintosopimuksen yhteydessä.
EUT toteaa tuomiossaan, että sellaisen kilpailua rajoittavia ehtoja sisältävän sovintosopimuksen olemassaolo, jonka yhteydessä siirretään varoja alkuperäislääkkeen valmistajalta rinnakkaislääkkeiden valmistajalle, ei ole itsessään riittävä edellytys, jotta sopimus voidaan luokitella SEUT 101 artiklan tarkoittamaksi tarkoitukseen perustuvaksi kilpailunrajoitukseksi, sillä tällaisille siirroille voi olla myös muita oikeutettuja perusteita. Jos oikeuttamisperusteen havaitaan puuttuvan, on lisäksi tutkittava, selittyvätkö kyseiset siirrot yksinomaan kyseisten yritysten kaupallisella intressillä olla ryhtymättä kilpailemaan ansioiden perusteella. Kysymystä tarkasteltaessa ei edellytetä kunkin liiketoimen arviointia erikseen, vaan sopimusta tarkastellaan kokonaisuutena. EUT katsoi, ettei yleinen tuomioistuin ollut tehnyt oikeudellista virhettä arvioidessaan komission päätöstä. Siten myös valitus yleisen tuomioistuimen tuomiosta oli hylättävä.
Viranomaistutkinnat ja -päätökset
Komissio on avannut tutkinnan mahdollisesta pörssien välisestä kilpailua rajoittavasta yhteistyöstä
Komissio on 6.11.2025 tiedottanut avanneensa virallisen tutkinnan selvittääkseen, ovatko Deutsche Börse ja Nasdaq rikkoneet EU:n kilpailusääntöjä koordinoimalla toimiansa tietyissä johdannaisten kaupankäyntiin liittyvissä palveluissa. Komission aloittama virallinen tutkinta on jatkoa komission syyskuussa 2024 toteuttamille yritystarkastuksille Deutsche Börsen ja Nasdaqin toimitiloissa.
Nasdaq ja Deutsche Börse ylläpitävät pörssejä ja tarjoavat pörssipalveluja johdannaissektorilla. Komissio epäilee, että Deutsche Börse ja Nasdaq ovat solmineet sopimuksia tai noudattaneet yhdenmukaistettuja menettelytapoja, joilla yritykset ovat välttäneet kilpailemasta toistensa kanssa johdannaisten listaus-, kaupankäynti ja selvityspalveluissa. Komission epäilemä SEUT 101 artiklan vastainen kielletty yritysten välinen yhteistyö koskee kysynnän allokointia, hintojen koordinointia sekä kaupallisesti arkaluontoisen tiedon jakamista. Komissio aloittaa asiassa seuraavaksi yksityiskohtaisen tutkinnan kiireellisenä asiana. Lue lisää komission tiedotteesta täällä.
Komissio katsoo Metan ja TikTokin rikkovan eräitä digipalvelusäädöksen asettamia velvoitteita
Komissio on 24.10.2025 ilmoittanut alustavasti katsovansa TikTokin ja Metan rikkovan eräitä alustapalveluille digipalvelusäädöksessä (DSA) asetettuja velvoitteita. Sekä TikTokin että Metan katsottiin rikkovan velvollisuuttaan antaa tutkijoille riittävä pääsy julkisiin tietoihin DSA 40 artiklan mukaisesti. Metan osalta Facebookin ja Instagramin katsottiin lisäksi rikkovan DSA 16 artiklassa asetettua velvoitetta tarjota helposti käytettävä ja käyttäväystävällinen mekanismi laittoman sisällön ilmoittamiseksi. Lisäksi komission näkemyksen mukaan Facebookin ja Instagramin valitustenkäsittelyjärjestelmät eivät olleet DSA:n edellyttämällä tasolla esimerkiksi tehokkuuden ja perustelumahdollisuuksien osalta.
Yrityksillä on nyt mahdollisuus perehtyä komission tutkintamateriaaliin ja vastata komission alustavaan kantaan sekä toimia korjatakseen rikkomukset. Mikäli komission kanta rikkomuksiin liittyen vahvistetaan, voi se tehdä DSA:n noudattamatta jättämistä koskevan päätöksen ja määrätä yrityksille sakkoja. Komission nyt julkistamat löydökset ovat osa komission Metaan ja TikTokiin kohdistuvia tutkimuksia, jotka jatkuvat mahdollisten muiden rikkomusten selvittämiseksi. Lue lisää komission tiedotteesta täältä.
Lainsäädäntö
Sähkömarkkinalakiin muutoksia vuoden 2026 alusta alkaen
Sähkömarkkinalakiin ehdotetut puhtaan energian investointien edistämiseen ja sähköverkkojen kehitykseen tähtäävät muutokset on hyväksytty ja ne ovat tulossa voimaan 1.1.2026. Lakimuutosten tavoitteena on tehostaa lisääntyvän sähköntuotannon ja kasvavan kulutuksen integrointia kantaverkkoon sekä suurjännitteiseen jakeluverkkoon sekä vahvistaa edellytyksiä puhtaan energian investoinneille. Muutokset kohdistuvat etenkin sähköverkkojen kehittämisen ja luvanvaraisuuden sääntelyyn.
Lakimuutosten myötä jakeluverkkoyhtiöiden kehittämisvastuuta laajennetaan yli 110 kilovoltin verkkoihin sekä tuotantoa yhteen kerääviin verkkoihin siten, että jatkossa myös niillä on mahdollisuus operoida paikallisia ja alueellisia 400 ja 220 kilovoltin jakeluverkkoja. Lisäksi jakeluverkonhaltijat voivat jatkossa kehittää tuotantoa yhteen kerääviä verkkoja tai tällaisen verkon osia. Erillisen linjan kautta tapahtuva sähkönjakelu suoraan käyttökohteeseen ei jatkossa vaadi sähköverkkolupaa voimalaitoksen koosta riippumatta. Lakimuutoksilla kannustetaan sähköntuotannon ja sähkönkulutuksen sijoittautumista lähelle toisiaan.
Sähkömarkkinalakiin lisätään myös säännökset joustavista liittymissopimuksista, joiden avulla verkkoon pääsyä voidaan nopeuttaa ja täten tehostaa olemassa olevan kapasiteetin käyttöä. Kantaverkkoyhtiö Fingridin vastuualue laajennetaan Suomen talousvyöhykkeelle, millä pyritään edistämään merituulivoiman käyttöä ja siirtymää puhtaaseen energiaan.
Tutustu lakimuutoksiin tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla täällä ja Energiaviraston verkkosivuilla täällä.
Elintarvikemarkkinalain muutoksia koskeva hallituksen esitys lausuntokierrokselle
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi elintarvikemarkkinalain muuttamisesta. Esityksen tavoitteena on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa ja tasapainottaa markkinaosapuolten neuvotteluvoimaa. Keskeisiä ehdotettuja muutoksia ovat ostajien käyttämien kohtuuttomien sopimusehtojen kielto neuvotteluvoimaltaan heikompia tavarantoimittajia kohtaan, ostajan velvollisuus neuvotella sopimusehdoista uudelleen olosuhteiden muuttuessa olennaisesti sekä ostajan kieltäminen vaatimasta tavarantoimittajalta tarpeettomia tietoja. Lakiin lisättäisiin lisäksi oman tuotemerkin suosimisen kielto, jonka mukaan ostajan tulisi jatkossa ottaa sopimuskäytännössään huomioon kilpailevaa tuotetta myyvän tavarantoimittajan edut tuotteiden esillepanossa.
Esityksen mukaan markkinaoikeus voisi jatkossa kieltää jatkamasta tai uusimasta kohtuuttomien sopimusehtojen kiellon vastaisen sopimusehdon tai sopimusehtokäytännön käyttämisen. Lakia oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa muutettaisiin vastaamaan muutettua elintarvikemarkkinalakia. Lausuntoaikaa on 12.12.2025 asti. Lue lisää maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta tai tutustu hallituksen esitykseen tarkemmin lausuntopalvelussa.
Julkisten hankintojen EU-kynnysarvot laskevat vuosille 2026–2027
Komissio on määrittänyt julkisiin tavara- ja palveluhankintoihin, rakennusurakoihin, suunnittelukilpailuihin ja käyttöoikeussopimuksiin sovellettavat EU-kynnysarvot vuosille 2026–2027. Myös erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvien tavara- ja palveluhankintojen, rakennusurakoiden, suunnittelukilpailujen ja käyttöoikeussopimusten kynnysarvot päivittyvät. Komissio tarkistaa kynnysarvot asetuksella kahden vuoden välein varmistaakseen niiden yhdenmukaisuuden Maailman kauppajärjestön (WTO) julkisten hankintojen sopimuksen kanssa.
Valuuttakurssivaihteluiden seurauksena kynnysarvot vuosille 2026–2027 ovat hieman alhaisemmat kuin vuosien 2024–2025 kynnysarvot. Päivitetyt kynnysarvot löytyvät komission delegoidusta asetuksesta julkisten hankintojen, rakennusurakoiden ja suunnittelukilpailujen osalta täältä, käyttöoikeussopimusten osalta täältä, sekä erityisalojen osalta täältä. Lue asiasta lisää komission verkkosivuilta.
Ajankohtaista kauppapolitiikassa
Komission EU:n kauppapolitiikan täytäntöönpanoa koskeva vuosiraportti korostaa kauppasopimusten merkitystä
Komissio on julkaissut vuotuisen raporttinsa EU:n kauppapolitiikan täytäntöönpanosta ja valvonnasta marraskuun alussa. Raportti käsittelee vuotta 2024 ja vuoden 2025 ensimmäistä puoliskoa. Raportin keskeinen johtopäätös on, että kauppasopimukset ovat tukeneet EU:n kansainvälistä kilpailukykyä. Raportin mukaan esimerkiksi EU:sta Kanadaan ja Japaniin kohdistuva vienti on kasvanut huomattavasti kyseisten maiden kanssa solmittujen kauppasopimusten ansiosta.
Raportin mukaan EU:n kauppasopimukset ovat myös vahvistaneet monipuolista kauppaa ja kaupankäynnin häiriönsietokykyä. Kauppasopimusten merkitys on korostunut erityisesti taloudellisesti epävarmoina aikoina. Esimerkiksi Venäjälle asetettujen pakotteiden vähentämä tavaravienti korvautui viennin kasvulla vapaakauppasopimuskumppaneiden kanssa. Vapaakauppakumppaneiden kanssa kauppaa käydään tyypillisesti laajemmalla tuotekirjolla, mikä on raportin mukaan monipuolistanut tarjontaa.
Raportissa käsitellään myös EU:n ja kolmansien maiden välisen kaupan esteitä, joiden poistamiseksi komissio tekee yhteistyötä Maailman kauppajärjestön (WTO) kanssa. Vuonna 2024 kolmansien maiden teknisten kaupan esteiden vaikutus vientiin EU:sta oli noin 25 miljardin euroa.
Raportin yhteydessä julkaistiin myös valmisteluasiakirja, jossa käsitellään tarkemmin EU:n etuuskohteluun perustuvien kauppakumppanuuksien viimeaikaisia kehityssuuntia. Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta ja tutustu raporttiin sekä valmisteluasiakirjaan täällä.
Muuta ajankohtaista
Datakeskuksia koskeva raportti hahmottelee kansallista datakeskusstrategiaa
Selvityshenkilö Veli-Matti Mattilan datakeskuksia koskeva raportti Datakeskusten kansallinen tiekartta luovutettiin pääministerille 4.11.2025. Raportissa tarkastellaan Suomen asemaa datakeskustoimialan kansainvälisessä kilpailussa sekä datakeskusten nykytilaa ja niiden vaikutuksia erityisesti Suomen talouteen, sähköjärjestelmään, ympäristöön ja turvallisuuteen.
Raportissa todetaan, että Suomen tulee tavoitella lisää korkean lisäarvon datakeskuksia. Raportin mukaan datakeskusten sijoittuminen Suomeen on tärkeää muun muassa kasvavan tietojenkäsittelykapasiteetin tarpeen sekä tietoturvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta. Lisäksi datakeskusten sijoittautuminen Suomeen hyödyttää raportin mukaan kansantaloutta investointien, työllisyyden ja verotulojen muodossa. Toisaalta raportissa tuodaan esiin, että datakeskukset kasvattavat sähkön kysyntää, mikä voi tietyissä olosuhteissa ja tiettyinä ajankohtina nostaa sähkön hintoja. Lisäksi datakeskukset aiheuttavat ympäristöhaittoja, jotka johtuvat muun muassa datakeskusten tuottamasta hukkalämmöstä sekä rakentamiseen vaadittavien luonnonvarojen käytöstä.
Raportissa esitetään lisäksi kansallisia tavoitteita datakeskustoiminnalle sekä periaatteita, joita Suomen tulisi noudattaa datakeskusinvestointeja tavoitellessaan. Raportin mukaan Suomeen tulisi tavoitella erityisesti sellaisia datakeskusinvestointeja, jotka tuovat Suomeen talouskasvua ja parantavat suomalaisten yritysten kilpailukykyä, osallistuvat Suomen uusiutuvan energian tuotannon kehittämiseen ja sähköjärjestelmän tasapainotukseen, toimivat energiatehokkaasti ja joiden turvallisuus Suomen kannalta voidaan varmistaa. Raportin konkreettiset toimenpide-ehdotukset koskevat muun muassa sähköverohuojennusta, sähkömarkkinan joustojärjestelmää sekä datakeskusten rekisteröintivelvoitetta.
Lue lisää valtioneuvoston verkkosivuilla julkaistusta tiedotteesta ja tutustu raporttiin valtioneuvoston verkkosivuilla täällä.
