Kilpailulainsäädäntö nojautuu yksinkertaistaen kolmeen pääperiaatteeseen. Yritysten välinen yhteistyö esimerkiksi hinnoittelussa tai kilpailun rajoittamisessa on kielletty, yritykset eivät saa väärinkäyttää mahdollista määräävää markkina-asemaansa ja huomattavan markkinavoiman omaavien yritysten syntyminen yritysjärjestelyin pyritään estämään. Kahta ensimmäistä valvotaan viranomaisten toimesta jälkikäteen, kun taas yrityskauppavalvontaa harjoitetaan etukäteisvalvonnalla.
Yrityskauppavalvonta Suomessa on kiristynyt. Aiempaa pienemmät yrityskaupat ovat tulleet ilmoittamisvelvollisuuden piiriin. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) käsitteli viime vuonna 62 yrityskauppaa, luvun ollessa 47 sitä edeltävänä vuotena. KKV on myös useaan otteeseen esittänyt itselleen ns. otto-oikeutta, eli mahdollisuutta ottaa oman harkintansa mukaan yrityskauppa tarkasteluun ilman liikevaihtorajoja. Eläinlääkärialan ketjuuntumista koskevan selvityksen yhteydessä KKV lausui viime vuoden lopussa, että Suomessa tulisi ottaa otto-oikeus käyttöön mahdollisimman pian muiden Pohjoismaiden tapaan.
KKV:n tutkinnat sujuvat ongelmattomissa tapauksissa jouhevasti, mutta usein KKV:n tutkintalinjat ovat hyvin yksityiskohtaisia. KKV esittää suhteellisen matalalla kynnyksellä järjestelyn johtavan haitallisiin kilpailuvaikutuksiin ja on julkisuudessakin ilmaissut tyytymättömyytensä siihen, että ilmoitusvelvollisuuden alittaneet yritysjärjestelyt ovat sen mukaan johtaneet haitalliseen kehityskulkuun eri toimialoilla. Teoriassa on toki niin, että jollei yrityskaupalla saavuteta tehokkuushyötyjä, se johtaa määritelmällisesti negatiivisiin kilpailuvaikutuksiin kilpailijoiden lukumäärän vähentyessä. Se, kuinka merkittäviä nämä vaikutukset ovat, onkin sitten tapauskohtaista, ja toisaalta on myös niin, että yritysjärjestelyt ovat luontainen osa toimivan talouden kehittymistä. Markkinatalouden on tarkoitus kehittyä markkinaehtoisesti, ei viranomaispäätöksin.
Miksi yrityskauppavalvontaa?
Miksi yhteiskunta on loppujen lopuksi kiinnostunut arvioimaan yritysjärjestelyistä aiheutuvia kilpailuvaikutuksia? Syy tähän ei ole yritysten hallinnollinen kiusaaminen, vaan pyrkimys edistää yhteiskunnan taloudellista hyvinvointia ja erityisesti turvata kuluttajien asema.
Jälkimmäinen pyrkimys on usein synonyymi hintavaikutukselle. Yrityskauppavalvonnalla pyritään viime kädessä etukäteen varmistamaan, että järjestelystä ei seuraa merkittävää hinnannousua asiakkaiden vahingoksi (vaikka yrityksen kaupan myötä saavuttamalla huomattavalla markkinavoimalla voi toki olla monia muitakin negatiivisia vaikutuksia yhteiskunnan taloudelliseen hyvinvointiin).
Nämä sinänsä kannatettavat päämäärät johtavat kuitenkin käytännössä usein hyvin kapeisiin markkinoihin ja toimintoihin keskittyviin tutkintoihin, jotka eivät seuraa yritysten liiketoimintojen struktuuria tai toimintaympäristöä, ja joiden vuoksi viranomaiset voivat pyytää yrityskaupan ilmoittajan näkökulmasta yllättäviäkin tietoja ja analyyseja. Siispä varautumalla ennakkoon valvonnassa tarvittavien tietojen tuottamiseen ja tekemällä feasibility-arvion suunnitteluvaiheessa yrityskaupan ilmoittaja voi säästyä monelta ikävältä yllätykseltä.
Yrityskauppavalvontaprosessi edellyttää paljon osapuolilta
Yhdenkään yritysjärjestelyn tuottamia kilpailuvaikutuksia ei voi etukäteen lukea suoraan kirjoista tai pykälistä. Periaatteessa jokainen yrityskauppavalvontaprosessi tarkoittaa taloudellisen analyysin tuottamista kilpailuvaikutuksista. Tämä näkyy myös KKV:n toiminnassa. KKV:n työryhmään kuuluu lähtökohtaisesti aina sekä juristeja että ekonomisteja, ja virasto edellyttää myös yrityskauppojen ilmoittajien tuottavan omia analyyseja kaupan vaikutuksista.
Koko prosessi sisältäen markkinoiden määrittelyn, markkinavoiman arvioinnin, markkina- ja hinnoitteluvoiman muutoksen arvioinnin sekä edelleen tehokkuushyötyjen analysoinnin voi olla hyvin työläs ja monipolvinen. Lisähaasteita voi tuoda se, että KKV saattaa epäillä kilpailuongelmia hyvin kapeilla toiminnallisilla tai maantieteellisillä markkinoilla. Tämä edellyttää erilaisten vaihtoehtoisten tarkasteluiden toteuttamista ja usein markkinoiden jäsentelyä tavalla, joka voi olla vieras ilmoittajien jokapäiväisen liiketoiminnan näkökulmasta. Keskeistä on tällöin se, että ilmoittajan työ nojautuu faktoihin ja dataan, jotka on tunnistettu, kerätty ja arvioitu jo kauppaa suunniteltaessa. Yrityksen tulevaan markkinavoimaan vaikuttavat mm. markkinoiden keskittyneisyys, tuotantokapasiteetit, alalle tulon kynnykset, kysynnän ominaispiirteet ja ostajien neuvotteluvoima. Jokaiseen näistä tulisi esittää faktapohjaiset vastaukset ja argumentit jo KKV:n kanssa käytävien ennakkokeskustelujen yhteydessä. Suunnitellun järjestelyn hintavaikutuksen arviointiin on olemassa erilaisia tilastopohjaisia menetelmiä ja näiden esittäminen ilmoitettavan kaupan hyväksymisen tueksi on tapa nopeuttaa KKV:n käsittelyä ja edistää mahdollisimman hyvää lopputulosta.
Markkinadataan pohjautuva analyysi KKV:n lähtökohtana
Käytännössä analyysi voidaan perustaa mm. osapuolten myynti- ja hintatietoihin (vaihtamatta niitä kuitenkaan kaupan osapuolten kesken), sisäisiin tilastoaineistoihin, erilaisiin kuluttajakyselyihin ja tiedonkeruuseen julkisista lähteistä, kuten kilpailutuksista. Oman haasteensa asiaan tuo se, että ilmoittajat ovat lähtökohtaisesti KKV:ta heikommassa asemassa erilaisten aineistojen osalta. KKV:lla on pääsy kaikkien alan toimijoiden luottamukselliseen dataan, mitä ilmoittajilla luonnollisesti ei ole. KKV voi näin ollen perustaa väittämiään ja epäilyjään aineistoon ja tarkasteluihin, joita osapuolet eivät pääse replikoimaan. Suomessa ei valitettavasti ole käytössä muualta tuttuja ns. dataroom-käytäntöjä, joissa myös viranomainen joutuisi avaamaan tarkastelunsa ja aineistonsa ilmoittajan tarkastettavaksi.
Vaikka työ puetaan lopulta yrityskauppailmoituksen muotoon, sen takana on monimutkaisemmassa tapauksessa merkittävä määrä taustatyötä ja analyyseja. Yritysjärjestelyn kilpailuvaikutusanalyysin sisältöä voidaan havainnollistaa esimerkiksi alla kuvatulla prosessilla.
Ennakoiva arviointi aiotusta järjestelystä on tärkeää
Edellä esitetyn kuvauksen perusteella on helppo huomata, että yrityskauppavalvontaprosessi voi johtaa merkittäviin prosessikustannuksiin epävarmoilla lopputulemilla. Suorien prosessikustannusten ohella kuitenkin ehkä vielä merkittävämpää on se, että yrityskauppavalvontaan liittyvät epävarmuudet voivat vaikuttaa merkittävällä tavalla koko järjestelyn strukturointiin, arvonmäärityksiin, aikatauluihin, liiketoiminnallisiin hyötyihin ja ylipäätään koko aiotun järjestelyn mielekkyyteen.
Tästä syystä on panostettava ennakoivan arvioinnin tekemiseen suunnitellusta yritysjärjestelystä ja sen onnistumisesta sekä siihen liittyvistä riskeistä yrityskauppavalvonnan näkökulmasta. Yrityskauppavalvonnan näkökulma on usein myös erittäin hyödyllinen järjestelyn strukturoinnin kannalta. Eräs tärkeä yksityiskohta, jolla voi monessa tapauksessa olla suuri merkitys koko aiotun järjestelyn mielekkyyteen, liittyy esimerkiksi KKV:n yrityskaupan hyväksymiseksi mahdollisesti edellyttämiin sitoumuksiin, jotka olisi hyvä tunnistaa jo ennakoivassa vaiheessa. Tällainen sisäiseen käyttöön tarkoitettu ennakoiva arvio ei myöskään johda merkittäviin prosessikustannuksiin. Päinvastoin sen avulla voidaan arvioida järjestelyn todennäköistä lopputulemaa arvonmäärityksen kannalta ja hyvässä tapauksessa hallita yrityskauppavalvonnan aikataulua kaupan toteuttamiseksi.
Integroitu asiantuntija-analyysi
Perinteinen malli Suomessa on ollut teettää muissa kuin ongelmattomissa yrityskauppatapauksissa ensin oikeudellinen ja vasta myöhemmin taloudellinen asiantuntijaselvitys. Käytännössä on kuitenkin niin, että perusteellisempaa yrityskauppavalvontaprosessia ei voida viedä läpi ilman taloudellista analyysia, aivan vastaavasti kuin sitä ei voitaisi viedä läpi ilman oikeudellistakaan asiantuntemustakaan.
Tässä blogissa kuvatun mukaisesti osapuolet saavat paljon hyötyjä tekemällä aikaisessa vaiheessa faktapohjaisen oikeudellisen ja taloudellisen analyysin markkinoista, joihin järjestely selvästi vaikuttaa tai voi vaikuttaa, sekä markkinoista, jotka läheisesti liittyvät näihin markkinoihin. Ilmoitusprosessia ja KKV:n tutkintaa ennakoitaessa on syytä lähestyä näitä kysymyksiä huomioiden viranomaisen odotettavissa oleva näkökulma, mikä saattaa poiketa merkittävästikin ko. liiketoimintaa harjoittavien henkilöiden lähestymistavasta.
Blogin ovat kirjoittaneet yhdessä Christian Wik, Geradin Partners, ja Toni Riipinen, Tempo Economics
