Tähän uutiskatsaukseen on tiivistetty viimeaikaisia oikeustapauksia ja viranomaisratkaisuja sekä tietoa lainsäädäntömuutoksista ja muista ajankohtaisista hankkeista kilpailuoikeuden ja toimialasääntelyn saralla.
Viimeaikaista oikeuskäytäntöä
EUT:lta uutta oikeuskäytäntöä verovapautusten ja valtiontukisääntelyn suhteesta
Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 29.4.2025 valtiontukia koskevan tuomion asiassa C-453/23 Prezydent Miasta Mielca. Tapauksessa Puolan korkein hallinto-oikeus oli hakenut EUT:lta ennakkoratkaisua verovapautuksia koskevaa puolalaista lainsäädäntöä koskien. Puolan lainsäädännön mukaisesti maa-alueet, rakennukset ja rakenteet, jotka muodostavat osan rautatieinfrastruktuurista ja jotka ovat rautatieyhtiöiden käytettävissä, ovat vapautettuja kiinteistöverosta. Tapauksessa puolalainen rautatieosuuden omistava yhtiö oli katsonut olevansa oikeutettu verovapautukseen, mutta viranomainen oli evännyt yhtiöltä mahdollisuuden hyödyntää vapautusta vedoten EU:n valtiontukisääntelyyn. Ennakkoratkaisukysymykset koskivat sitä, vääristikö kyseinen verovapautus kilpailua SEUT 107(1) artiklassa tarkoitetulla tavalla ja, jos vastaus tähän kysymykseen oli myöntävä, oliko verovapautuksesta hyötynyt yritys velvollinen suorittamaan maksamatta jääneet verot, koska toimenpide oli otettu käyttöön ilman SEUT 108(3) artiklan mukaista etukäteistä ilmoitusmenettelyä.
Tuomiossaan EUT tarkasteli erityisesti sitä, antoiko verovapautus sen kohteena oleville yrityksille valikoivaa etua. EUT totesi ensinnäkin, että välittömään veroon liittyvää yleistä ja abstraktia vapautusta ei tavallisesti luokitella valtiontueksi, koska tämän vapautuksen oletetaan olevan erottamaton osa ”normaalia” verojärjestelmää, jonka määrittäminen kuuluu lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden verotuksellisen autonomian piiriin. EUT:n mukaan tällainen verovapautus voi kuitenkin olla EU:n valtiontukisääntelyn vastainen ensinnäkin, jos itse viiteverojärjestelmä on muotoiltu syrjivien parametrien mukaisesti. Toisaalta verovapautus voi olla syrjivä ja kilpailunvastainen, jos vapautuksen saamisen edellytykset liittyvät oikeudellisesti tai tosiasiallisesti yhteen tai useampaan erityispiirteeseen, jotka ovat ominaisia ainoastaan niiden yritysten ryhmälle, joille kyseinen verovapautus voidaan myöntää, koska nämä ominaispiirteet liittyvät erottamattomasti kyseisten yritysten tai niiden toiminnan luonteeseen. Edellä kuvatussa tilanteessa kyseisten yritysten voidaan katsoa muodostavan yhtenäisen yritysryhmän.
Edellä todetun perusteella EUT katsoi, että asiassa kyseessä ollut verovapautus vaikutti perustuvan neutraaliin arviointiperusteeseen ja olevan kaikkien vapautukselle asetetut edellytykset täyttävien yritysten saatavissa. Kyseistä verojärjestelmää koskevat parametrit eivät myöskään EUT:n mukaan olleet syrjiviä. Näin ollen EUT katsoi, ettei kyseinen verovapautus vaikuttanut toimenpiteeltä, jolla annettaisiin SEUT 107(1) artiklassa tarkoitettua valikoivaa etua vapautuksen saaneille yrityksille. Viime kädessä kysymyksestä varmistuminen jäi kuitenkin asiassa ennakkoratkaisua pyytäneelle kansalliselle tuomioistuimelle.
Muuta ajankohtaista
Komissio julkaisi vuosittaisen kilpailuoikeusraporttinsa vuodelta 2024
Euroopan komissio on julkaissut vuosittaisen kilpailuoikeuteen ja kilpailuvalvontaan keskittyvän raporttinsa vuodelta 2024. Vuoden 2024 aikana komissio antoi kilpailuoikeudellisten tutkintojen päätteeksi kymmenen päätöstä, joissa määrättyjen sakkojen yhteismäärä oli noin 3,5 miljardia euroa. Yrityskauppavalvonnan osalta komissio käsitteli 398 tapausta, joista 351 käsiteltiin yksinkertaistetussa menettelyssä. Yrityskaupoista kahdeksan hyväksyttiin ehdollisina. Lisäksi komissio teki yhteensä 127 päätöstä väliaikaisten valtiontukipuitteiden (TCTF) tai niiden periaatteiden nojalla.
Raportin mukaan komissio jatkoi vuoden 2024 aikana EU:n kilpailuoikeudellisen sääntelyn ”kunnianhimoista uudistamista” tavoitteenaan sääntöjen modernisointi ja yksinkertaistaminen. Vuoden aikana komissio muun muassa otti käyttöön uudistetun tiedonannon merkityksellisten markkinoiden määritelmästä, jatkoi määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen markkinoiden sulkemista koskevan arvioinnin suuntaviivojen uudistamisen valmistelua sekä päivitti alueellisia valtiontukia koskevia suuntaviivojaan. Kilpailuoikeudesta vastaava komissaari Teresa Ribera toteaa raportin esipuheessa komission jatkavan samalla tiellä myös vuonna 2025 niin kutsutun kilpailukykykompassin viitoittaman strategian mukaisesti.
