Tähän uutiskatsaukseen on tiivistetty viimeaikaisia oikeustapauksia ja viranomaisratkaisuja sekä tietoa lainsäädäntömuutoksista ja muista ajankohtaisista hankkeista kilpailuoikeuden, toimialasääntelyn ja kauppapolitiikan saralla.
Viimeaikaista oikeuskäytäntöä
Markkinaoikeus: Kuopion kaupunki hankki joukkoliikenteen mobiilisovelluksen lainvastaisesti sidosyksikköhankintana
Markkinaoikeus (MAO) antoi 22.4.2026 päätöksen asiassa MAO:213/2026, jossa se totesi Kuopion kaupungin menetelleen hankintasäännösten vastaisesti hankkiessaan joukkoliikenteen Vilkku-mobiilisovelluksen Waltti Solutions Oy:ltä kilpailuttamatta hankintaa. MAO määräsi hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään 12 kuukauden kuluttua päätöksen lainvoimaiseksi tulosta sekä velvoitti Kuopion kaupungin maksamaan valtiolle 25 000 euron seuraamusmaksun.
Asian taustalla oli Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan toukokuussa 2025 tekemä päätös hankkia Vilkku-mobiilisovellus Waltti Solutions Oy:ltä hankintaa kilpailuttamatta. Hankintayksikkö katsoi, ettei kilpailuttamisvelvollisuutta syntynyt, koska Waltti Solutions Oy on sen sidosyksikkö. Kilpaileva mobiilisovellustoimittaja iQ Payments Oy valitti päätöksestä markkinaoikeuteen.
Markkinaoikeus katsoi hankinnan ennakoidun kokonaisarvon – kun huomioon otettiin sekä Waltti-mobiilisovelluksen kiinteä maksuosuus että tilattu lisäpalvelu – ylittäneen erityisalojen hankintalain mukaisen EU-kynnysarvon (443 000 euroa). Keskeinen kysymys oli, oliko Waltti Solutions Oy Kuopion kaupungin sidosyksikkö. MAO totesi, ettei sidosyksikkösuhteen edellyttämä määräysvallan vaatimus täyttynyt, sillä Kuopion kaupungilla oli yhtiössä vain 4,58 prosentin omistusosuus eikä sillä ollut hankintapäätöksen tekohetkellä edustajaa Waltti Solutions Oy:n hallituksessa. Markkinaoikeus katsoi, ettei kaupungilla siten ollut todellista mahdollisuutta käyttää rakenteellista ja toiminnallista määräysvaltaa yhtiössä.
Tehottomuusseuraamusta ei kuitenkaan määrätty, koska sopimuksen tehottomuus olisi aiheuttanut merkittävää haittaa joukkoliikenteen matkustajille ja koko joukkoliikennepalvelun toteuttamiselle. Markkinaoikeus velvoitti Kuopion kaupungin korvaamaan iQ Payments Oy:n oikeudenkäyntikulut 9 000 eurolla viivästyskorkoineen.
Tutustu markkinaoikeuden päätökseen MAO:213/2026 täällä.
Viranomaistutkinnat ja -päätökset
KKV antoi huomautuksen IT-asiantuntijapalveluiden suorahankinnasta
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) antoi 23.4.2026 tehdyllä päätöksellään jätehuoltoyhtiö Kiertokapula Oy:lle huomautuksen hankintalain noudattamatta jättämisestä. KKV arvioi, että Kiertokapula oli laiminlyönyt hankintalain mukaisen velvollisuutensa kilpailuttaa IT-asiantuntijapalveluiden hankinta.
Kiertokapula solmi huhtikuussa 2025 toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen IT-tukipalvelusta ja IT-kehityspäällikköpalvelusta. Sopimuksen arvo oli noin 52 000 euroa vuodessa, eikä hankinnasta ollut julkaistu hankintailmoitusta eikä tehty kirjallista hankintapäätöstä. Hankinnan ennakoitu kokonaisarvo ylitti kansallisen kynnysarvon, sillä toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen arvo laskettiin hankintalain mukaisesti 48 kuukauden ajalta, jolloin arvoksi muodostui noin 210 000 euroa.
Kiertokapula perusteli suorahankintaa asian poikkeuksellisella kiireellisyydellä ja ennalta arvaamattomuudella vedoten ICT-tiiminvetäjän irtisanoutumiseen sekä siihen, että tietohallinnon resurssit olivat sidottu ERP-hankinnan valmisteluun ja NIS2-direktiivin voimaantuloon valmistautumiseen. KKV katsoi kuitenkin, että ICT-tiiminvetäjän irtisanoutumisen ja viimeisimmän sopimuksen tekemisen välillä oli kulunut noin 15 kuukautta, jonka aikana Kiertokapulalla olisi ollut riittävästi aikaa toteuttaa asianmukainen hankintamenettely. KKV totesi, että kyse oli Kiertokapulan omasta viivyttelystä, jota ei voida pitää hankintalain tarkoittamana äärimmäisenä kiireenä. Lisäksi suorahankinta oli tehty toistaiseksi voimassa olevaksi eli pidemmälle ajalle kuin olisi ollut ehdottoman välttämätöntä.
Lue lisää KKV:n päätöksestä täällä.
Komissio katsoo Metan rikkoneen digipalvelusäädöstä alaikäisten suojelussa Instagramissa ja Facebookissa
Euroopan komissio on esittänyt alustavana näkemyksenään, että Meta on rikkonut digipalvelusäädöstä (DSA) jättämällä riittämättömästi tunnistamatta, arvioimatta ja lieventämättä riskejä, jotka liittyvät alle 13-vuotiaiden pääsyyn Instagram- ja Facebook-palveluihin.
Vaikka Metan omien käyttöehtojen mukaan palveluiden vähimmäisikäraja on 13 vuotta, yhtiön käyttöönottamat toimenpiteet ikärajan valvomiseksi eivät vaikuta tehokkailta. Tilintekoa luodessa alle 13-vuotiaat lapset voivat ilmoittaa väärän syntymäajan ilman, että alustalla on käytössä mekanismeja tiedon oikeellisuuden tarkistamiseksi. Lisäksi alle 13-vuotiaiden käyttäjien ilmoittamiseen tarkoitettu työkalu on monimutkainen ja tehoton: ilmoituslomakkeelle pääseminen vaatii jopa seitsemän klikkauksen sarjan, eikä lomake täyty automaattisesti käyttäjän tiedoilla. Ilmoituksiin ei myöskään reagoida asianmukaisesti, vaan alaikäinen voi jatkaa palvelun käyttöä ilman minkäänlaista tarkistusta.
Komissio katsoo, että Metan riskiarviointi on puutteellinen ja mielivaltainen, eikä se riittävästi tunnista alle 13-vuotiaiden pääsyyn liittyviä riskejä. Komission mukaan Metan arviointi on ristiriidassa laajaan tutkimusnäyttöön perustuvan tiedon kanssa, jonka mukaan noin 10–12 prosenttia alle 13-vuotiaista lapsista käyttää Instagramia ja/tai Facebookia EU:ssa.
Komissio edellyttää Metalta riskiarviointimenetelmän uudistamista sekä tehokkaampien toimenpiteiden käyttöönottamista alle 13-vuotiaiden tunnistamiseksi, poistamiseksi ja palveluun pääsyn estämiseksi. Meta voi tässä vaiheessa tutustua komission tutkimusaineistoon ja vastata kirjallisesti alustaviin löydöksiin. Mikäli komission alustavat löydökset vahvistuvat, komissio voi antaa laiminlyöntipäätöksen, jonka perusteella Metalle voidaan määrätä sakko, jonka enimmäismäärä on kuusi prosenttia yhtiön maailmanlaajuisesta vuotuisesta liikevaihdosta.
Lue lisää komission lehdistötiedotteesta täällä.
Komissio vaatii Googlelta toimia kilpailun avaamiseksi digimarkkinasäädöksen nojalla
Komissio esitti huhtikuussa alustavat näkemyksensä kahdessa Googlea koskevassa digimarkkinasäädöksen (DMA) mukaisessa tutkinnassa. Komissio tiedotti 16.4.2026 Googlen hakukonedatan jakamiseen liittyvistä ehdotetuista toimenpiteistä ja 27.4.2026 Android-käyttöjärjestelmän yhteensopivuutta koskevasta menettelystä.
Hakukonedataa koskevassa asiassa komissio ehdotti Googlelle toimenpiteitä, jotka velvoittaisivat Googlen jakamaan hakutietoja, kuten klikkaus- ja näyttökertoja koskevia tietoja, kilpaileville hakukoneille oikeudenmukaisin ja syrjimättömin ehdoin. Toimenpiteillä pyritään siihen, että kilpailijat voisivat optimoida omia palveluitaan ja haastaa Googlen markkina-asemaa.
Android-tutkinnassa komissio puolestaan edellyttää Googlen avaavan käyttöjärjestelmänsä ominaisuudet siten, että kilpailevat tekoälypalvelut voivat toimia Android-laitteilla yhtä saumattomasti kuin Googlen oma Gemini-tekoälypalvelu. Toimilla halutaan luoda paremmat edellytykset kilpailijoiden innovoinnille ja varmistaa Android-käyttäjille nykyistä laajempi valinnanvara.
Googlella on nyt mahdollisuus vastata komission esittämiin alustaviin näkemyksiin. Lisäksi komissio kerää molemmissa asioissa palautetta sidosryhmiltä ja antaa saamansa palautteen pohjalta lopulliset ja sitovat päätöksensä. Lue lisää hakudataa koskevasta asiasta komission lehdistötiedotteesta täällä ja Android-tutkinnasta täällä.
Lainsäädäntö
Digimarkkinasäädöksen ensimmäinen uudelleentarkastelu julkaistu
Komissio julkaisi 28.4.2026 digimarkkinasäädöstä (DMA) koskevan uudelleentarkastelun, joka on säädöksen mukainen ensimmäinen määräaikaisarviointi. Jatkossa vastaava tarkastelu toteutetaan säännöllisesti kolmen vuoden välein. Ensimmäinen uudelleentarkastelu kattoi säädöksen kaksi ensimmäistä soveltamisvuotta. Komission arvion mukaan digimarkkinasäädös on tänä aikana edistänyt tavoitteitaan onnistuneesti ja asetusta voidaan edelleen pitää tarkoituksenmukaisena. Komission mukaan digimarkkinasäädös on ennen kaikkea luonut yrityksille uusia toimintamahdollisuuksia, vahvistanut käyttäjien vaikutusvaltaa sekä monipuolistanut digitaalisten palveluiden ja tuotteiden tarjontaa.
Toisaalta digimarkkinasäädös ei komission mukaan ole vielä saavuttanut täyttä potentiaaliaan markkinoiden oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden varmistamisessa. Täyden potentiaalin saavuttaminen edellyttää komission näkemyksen mukaan entistä tiukempaa valvontaa sekä tiiviimpää vuoropuhelua viranomaisten ja yritysten välillä. Arvioinnissa komissio tunnistaa tarpeen muun muassa prosessien yksinkertaistamiselle, läpinäkyvyyden parantamiselle sekä uusille toimintatavoille säännöksen vaikutusten arvioimiseksi. Tulevaisuudessa valvonnan erityisiksi painopisteiksi komissio nimeää pilvipalvelut sekä tekoälyn, jotta sääntely pysyy ajan tasalla kehittyvässä digitaalisessa toimintaympäristössä.
Lue lisää ja tutustu uudelleentarkasteluun ja muihin sen yhteydessä julkaistuihin asiakirjoihin komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta.
Ajankohtaista kauppapolitiikassa
Euroopan parlamentti hyväksyi uudistetun yleisen tullietuusjärjestelmän – voimaan 2027
Euroopan parlamentti äänesti 28.4.2026 uudistetun yleisen tullietuusjärjestelmän (GSP) puolesta, ja järjestelmä tulee sovellettavaksi 1.1.2027 alkaen.
Uusi GSP tarjoaa alennettuja tai nollatasoisia tulleja 65 kehitysmaasta tulevalle tuonnille seuraavan vuosikymmenen ajan tavoitteenaan köyhyyden vähentäminen ja kestävä kehitys. Järjestelmä sisältää edelleen Everything But Arms -aloitteen (EBA), joka myöntää täyden tullittoman pääsyn kaikille tavaroille – aseita ja ampumatarvikkeita lukuun ottamatta – maailman vähiten kehittyneistä maista. EBA jatkuu nyt toistaiseksi voimassa olevana, mikä tarjoaa pitkäjänteistä vakautta kaikkein haavoittuvimmille talouksille.
Uudistettu järjestelmä tiukentaa tullietuuksien kytkentää ihmisoikeuksiin, työ- ja ympäristöoikeuksiin sekä hyvään hallintoon lisäämällä niiden kansainvälisten yleissopimusten määrää, joita edunsaajamaiden on noudatettava. Lisäksi järjestelmään sisällytetään uusi kiireellinen peruuttamismenettely, joka mahdollistaa etuuksien keskeyttämisen vakavien ja järjestelmällisten sopimusperiaatteiden rikkomusten tapauksessa.
Järjestelmä sisältää myös riisiä koskevan automaattisen suojalausekkeen EU:n tuottajien suojaamiseksi: mikäli jonkin edunsaajamaan riisintuonti kasvaa merkittävästi yli kymmenen vuoden keskiarvon, EU keskeyttää etuustullit loppuvuodeksi ja ottaa seuraavaksi vuodeksi käyttöön tariffikiintiön markkinahäiriöiden estämiseksi.
Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta uutisesta täältä.
Komissio ehdottaa EU:n ja Syyrian yhteistyösopimuksen täysimääräistä voimaan palauttamista
Euroopan komissio on 20.4.2026 ehdottanut EU:n ja Syyrian välisen yhteistyösopimuksen täysimääräistä palauttamista voimaan, mikä merkitsisi uutta vaihetta osapuolten välisissä suhteissa.
EU:n ja Syyrian välinen yhteistyösopimus on ollut maiden kahdenvälisen yhteistyön kehys vuodesta 1978 alkaen. Se poistaa tullit useimmilta Syyriasta peräisin olevilta teollisuustuotteilta EU:hun tuotaessa ja estää määrällisiä rajoituksia kummankin osapuolen suuntaan. Sopimus keskeytettiin osittain vuonna 2011 vastauksena Assadin hallinnon harjoittamaan systemaattiseen sortoon ja vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin.
Ehdotus on jatkoa komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin tammikuussa 2026 julkistamalle EU:n uudelle Syyria-yhteistyökehykselle, joka pohjautuu kolmeen pilariin: uuteen poliittiseen kumppanuuteen, tehostetun kauppa- ja talousyhteistyön kehykseen sekä noin 620 miljoonan euron rahoituspakettiin vuosille 2026–2027. Tätä edelsi kaikkien Syyriaan kohdistuneiden taloudellisten pakotteiden poistaminen toukokuussa 2025.
Ehdotus edellyttää neuvoston virallista hyväksyntää, minkä jälkeen se ilmoitetaan Syyrian siirtymäviranomaisille. Ehdotus on merkittävä poliittinen signaali ennen 11.5.2026 pidettävää EU:n ja Syyrian korkean tason poliittista dialogia.
Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta uutisesta täällä.
Muuta ajankohtaista
Komissio julkaisi luonnoksen uusista yrityskauppavalvonnan suuntaviivoista
Komissio julkaisi 30.4.2026 luonnoksen uusista yrityskauppavalvonnan arviointia koskevista suuntaviivoista, jotka tulevat korvaamaan aiemmat horisontaaliset ja ei-horisontaaliset yrityskauppavalvonnassa käytetyt suuntaviivat. Samalla komissio avasi julkisen kuulemisen, jossa pyydetään palautetta suuntaviivaluonnokseen.
Uusilla suuntaviivoilla pyritään uudistamaan yrityskauppojen arviointia siten, että se vastaisi nykyistä geopoliittista ja kaupankäyntiin liittyvää tilannetta, jossa korostuvat muun muassa globaalin kilpailukyvyn, skaalautumisen, innovaatioiden sekä kestävän kehityksen ja toimitusketjujen häiriönsietokyvyn merkitys. Käytännössä tämä komission mukaan tarkoittaa siirtymää kohti dynaamisempaa yrityskauppojen arviointia, jossa muun muassa pieniä ja innovatiivisia yrityksiä suojataan niin kutsutulla ”innovaatiokilvellä”, sekä selkeämpää ja ennakoitavampaa ohjeistusta liittyen esimerkiksi siihen, miten yrityskauppojen tuomat pitkän aikavälin hyödyt sekä vihreän siirtymän kaltaiset yhteiskunnalliset tavoitteet huomioidaan yrityskauppojen arvioinnissa.
Lue lisää ja tutustu suuntaviivaluonnokseen komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta. Palautetta luonnoksesta voi antaa 26.6.2026 saakka komission verkkosivujen kautta täällä.
