Tähän uutiskatsaukseen on tiivistetty viimeaikaisia oikeustapauksia ja viranomaisratkaisuja sekä tietoa lainsäädäntömuutoksista ja muista ajankohtaisista hankkeista kilpailuoikeuden, toimialasääntelyn ja kauppapolitiikan saralla.

Viimeaikaista oikeuskäytäntöä

Korkein hallinto-oikeus vahvisti Valiolle määrätyn seuraamusmaksun määrän yrityskaupan yhteydessä asetetun suojaussitoumuksen rikkomisesta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 16.1.2026 päätöksen 97/​2026 koskien seuraamusmaksun määräämistä yrityskaupan täytäntöönpanossa. Tapauksessa oli kyse markkinaoikeuden (MAO) Valio Oy:lle määräämästä sakosta. Sakko oli määrätty, koska Valio ei ollut noudattanut Heinon Tukku Oy:n yrityskaupan yhteydessä asetettua ehtoa, jonka mukaan Valion tuotteiden kanssa kilpailevien tuotteiden ostohinnat oli suojattava Valion hinnoittelusta vastaavilta henkilöiltä. Teknisen virheen vuoksi hintatiedot olivat kuitenkin vastoin yrityskaupan hyväksymisen yhteydessä määrättyä ehtoa olleet kyseisten henkilöiden saatavilla useiden kuukausien ajan.

KHO arvioi päätöksessään suojaamisvelvoitteen kohdentumista sekä seuraamusmaksujen määrää. Kuten MAO oli aiemmassa päätöksessään katsonut, myös KHO:n mukaan yrityskaupan hyväksymisen yhteydessä vahvistettu ehto oli kohdistunut Valion tiettyihin työntekijöihin ja ehto tuli koskemaan Heinon Tukun työntekijöitä vasta heidän siirtyessään Valion työntekijöiksi yhtiöiden sulautumisen täytäntöönpanossa. KHO:n mukaan markkinaoikeuden määräämän seuraamusmaksun muutokselle ei ollut perusteita, joten se hylkäsi Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) vaatimuksen seuraamusmaksun korottamisesta ja piti voimassa markkinaoikeuden Valio Oy:lle määräämän 600 000 euron seuraamusmaksun. Lue lisää KKV:n verkkosivuilla julkaistusta tiedotteesta.

Korkeimmalta hallinto-oikeudelta yhteistarjouksia koskeva ennakkopäätös – olennaista arvioinnissa oli potentiaalinen kilpailutilanne

Korkein hallinto-oikeus antoi 30.12.2025 ennakkopäätöksen KHO:2025:87, jossa se arvioi kilpailulaissa kiellettyä tarjousyhteistyötä julkisen hankinnan yhteydessä toteutetussa tarjouskilpailussa. Tapauksessa oli kyse julkisen liikenteen hankintaa koskevasta kolmesta alueellisesta tarjouskilpailusta, joissa linja-autoyhtiöiden omistamat yhteisyritykset olivat jättäneet yhteistarjouksia. Tarjouskilpailussa voitettu liikennöinti oli toteutettu suunnilleen osakasyhtiöiden omistusosuuksien mukaan. KHO totesi, että yhteistarjouksien jättäminen oli tapauksessa muodostanut kilpailulain (948/2011) 5 §:ssä tarkoitetun elinkeinonharjoittajien välisen kielletyn kilpailunrajoituksen. 

KHO tarkasteli ratkaisussaan sitä, oliko tarjousyhteistyöhön osallistuneiden elinkeinonharjoittajien välillä vähintäänkin potentiaalinen kilpailutilanne. Potentiaalisen kilpailun olemassaolo riippui siitä, oliko elinkeinonharjoittajilla ollut tosiasialliset ja konkreettiset mahdollisuudet jättää tarjouskilpailuihin itsenäiset tarjoukset ja toteuttaa kilpailun kohteena ollut liikennöinti. Ratkaisun mukaan tarjousyhteistyöhön osallistuneiden elinkeinonharjoittajien resurssit olivat riittävät ja niillä oli kokemusta toimialalta, joten ne olisivat voineet osallistua tarjouskilpailuihin myös itsenäisillä tarjouksilla. Myöskään liikennöintisopimuksiin sisältyvät riskit eivät KHO:n arvion mukaan olisi estäneet itsenäisten tarjousten jättämistä. Täten yhteistyöhön osallistuneet linja-autoyhtiöt olivat olleet toistensa potentiaalisia kilpailijoita.

KHO:n mukaan yhteistarjousten jättäminen oli muodostanut tarkoitukseen perustuvan kilpailunrajoituksen. KHO pysytti voimassa markkinaoikeuden aiemman päätöksen ja siinä linja-autoyhtiöille määrätyt, yhteensä noin 1,5 miljoonan euron suuruiset seuraamusmaksut. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu ei ollut yksimielinen.

Euroopan unionin tuomioistuimelta uutta oikeuskäytäntöä liittyen toimituksista kieltäytymiseen

Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 18.12.2025 asiassa C-245/24 merkittävän ennakkoratkaisun koskien erityisesti olennaiseen toimintaedellytykseen (essential facility) pääsyn kieltämisen luokittelua määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi. Tapauksessa oli keskeisesti kyse siitä, oliko kilpailuviranomaisen tullut soveltaa oikeuskäytännössä muodostunutta ns. Bronner-kriteeristöä. Kriteeristö rajoittaa pääsyn olennaiseen toimintaedellytykseen kieltämisen luokittelua määräävän markkina-aseman väärinkäytöksi, tavoitteena turvata sopimusvapauden ja investointikannustimien toteutuminen.

Tapauksessa öljy-yhtiö Lukoilin tytäryhtiöt olivat evänneet kilpailijoilta pääsyn moottoripolttoaineiden varastointi- ja kuljetusinfrastruktuuriin Bulgariassa. Laitokset rakennettiin alun perin valtio-omisteisen yrityksen käyttöön, ja ne siirtyivät Lukoilin hallintaan vuonna 1999 Bulgarian valtion omaisuuden yksityistämisen yhteydessä. Yksityistämisjärjestelyssä infrastruktuuriin pääsyn epäämistä rajoitettiin siten, että tietyt pääsyn epäämistä koskevat päätökset edellyttivät valtion ennakkosuostumusta.

Bulgarian kilpailuviranomainen katsoi Lukoilin tytäryhtiöiden rikkoneen määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltoa useilla eri tavoilla, joista osan se luokitteli olennaisen toimintaedellytyksen tarjoamisesta kieltäytymiseksi ja osan kaupan esteiksi. Se tulkitsi eri menettelytavat kuitenkin yhdeksi rikkomukseksi sillä perusteella, että ne olivat yhdessä osa yrityksen kokonaisstrategiaa. Kilpailuviranomainen ei soveltanut päätöksessään Bronner-kriteeristöä sillä perusteella, että infrastruktuuri oli rahoitettu julkisin varoin ja siirtynyt Lukoilin hallintaan valtion järjestelyjen kautta.

EUT:n ratkaistavaksi tuli ensinnäkin kysymys siitä, oliko kilpailuviranomainen saanut tutkia eri menettelytapoja kuvaillulla tavalla yhtenä rikkomuksena. Tältä osin tuomioistuin totesi, ettei viranomaisella ollut velvollisuutta todeta SEUT 102 artiklan edellytysten täyttyvän erikseen jokaisen menettelytavan osalta, kunhan se pystyi osoittamaan, että edellytykset täyttyvät kokonaisuutena väärinkäytön osalta. Bronner-kriteeristön soveltamisen osalta EUT puolestaan katsoi, ettei kriteeristöä voida sivuuttaa tapauksessa edellyttäen, että omaisuuden yksityistäminen on toteutettu hinnan ja muiden ehtojen osalta kilpailullisella tavalla, ja että yrityksellä on täysin itsenäinen päätösvalta kyseisen infrastruktuurin käyttöoikeuden osalta. Tuomioistuin myös korosti, että jos yrityksellä ei ole täyttä päätösvaltaa pääsystä esimerkiksi valtion erityisoikeuksien vuoksi, Bronner-testin soveltaminen ei välttämättä tule kysymykseen.

Viranomaistutkinnat ja -päätökset

Komissio määräsi 72 miljoonan euron sakot ajoneuvojen käynnistysakkujen alalla toimineesta kartellista

Komissio antoi joulukuussa päätöksen ajoneuvojen käynnistysakkuja koskevassa kartelliasiassa. Komissio totesi päätöksessään neljän akkuja valmistavan yrityksen sekä yhden toimialajärjestön osallistuneen kartelliin yli 12 vuoden ajan ja rikkoneen siten EU:n kilpailusääntöjä. Komissio ei kuitenkaan määrännyt sakkoa yhdelle neljästä kartelliin osallistuneesta akkujen valmistajasta, joka oli paljastanut kartellin komissiolle leniency-menettelyn mukaisesti.

Komissio totesi akkuvalmistajien tehneen keskinäisiä sopimuksia sekä noudattaneen yhdenmukaistettuja menettelytapoja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 artiklan sekä Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) 53 artiklan vastaisesti. Kartelliin osallistuneet akkujen valmistajat olivat yhdessä toimialajärjestön avustuksella sopineet lisämaksusta, jota käytettiin, kun valmistajat myivät käynnistysakkuja ajoneuvojen alkuperäisille laitevalmistajille. Kartelliin osallistuneiden akkujen valmistajien välillä oli ollut yhteisymmärrys lisämaksun määrästä, joka määräytyi akkujen valmistuksessa käytetyn lyijyn hinnan mukaan, sekä lisämaksun soveltamisesta koko toimialalla. Lisämaksun asettaminen oli saattanut nostaa ajoneuvojen, kuten henkilö- ja kuorma-autojen, valmistushintoja. Komissio totesi valmistajien sekä toimialajärjestön toiminnan muodostaneen yhtenäisen ja jatkuvan kilpailurikkomuksen ja määräsi kolmelle kartelliin osallistuneelle akkujen valmistajalle sekä yhdelle toimialajärjestölle yhteensä noin 72 miljoonan euron sakot. Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta.

Komissio tutkii mahdollisia digipalvelusäädöksen rikkomuksia X:n ja Grokin toiminnassa

Komissio on 26.1.2026 ilmoittanut avaavansa uuden tutkinnan koskien sosiaalisen median alusta X:n toimintaa ja Grok-tekoälyn käyttöönottoa X:ssä. Avatun uuden tutkinnan ohella komissio laajentaa X:ää koskevaa joulukuussa 2023 avattua tutkintaa koskemaan myös suosittelujärjestelmiin liittyvien riskinhallintavelvoitteiden noudattamista.

Uusi tutkinta koskee sitä, onko X digipalvelusäädöksen (DSA) velvoitteiden mukaisesti arvioinut ja vähentänyt Grokin käyttöönottoon liittyviä riskejä. Kyse on DSA:n tarkoittamista järjestelmäriskeistä, joita erittäin suuriksi verkkoalustoiksi nimettyjen palveluntarjoajien on tunnistettava, analysoitava ja arvioitava DSA:n 34 artiklan nojalla ja joiden varalta palveluntarjoajien on otettava käyttöön tehokkaita riskinvähentämistoimenpiteitä 35 artiklan nojalla. Riskit liittyvät muun muassa laittoman sisällön levittämiseen, kuten seksuaalissävytteisten kuvien luomiseen Grokilla. Tunnistetut riskit ovat osin jo realisoituneet.

Seuraavassa vaiheessa komissio toteuttaa syvällisen tutkinnan edellä mainituista seikoista. Joulukuussa 2023 avattuun ja nyt laajennettuun tutkintaan liittyy myös X:lle joulukuussa 2025 määrätty 120 miljoonan euron sakko, josta kirjoitimme uutiskatsauksessamme 11.12.2025. Tutustu aiheeseen tarkemmin komission lehdistötiedotteessa täällä.

Lainsäädäntö

Komissio julkaisi uudet suuntaviivat ulkomaisia tukia koskevan asetuksen tulkinnasta

Komissio julkaisi vuoden alussa suuntaviivat koskien sisämarkkinoita vääristävistä ulkomaisista tuista annetun asetuksen (asetus (EU) 2022/2560, Foreign Subsidies Regulation, FSR-asetus) soveltamista. Suuntaviivojen on tarkoitus lisätä heinäkuusta 2023 alkaen voimassa olleen FSR-asetuksen soveltamisen ennustettavuutta sekä sääntelyn läpinäkyvyyttä. Suuntaviivojen kehittämisprosessin aikana on kuultu ja kerätty palautetta useilta sidosryhmiltä.

FSR-asetuksella voidaan puuttua EU:n ulkopuolelta annettaviin tukiin, jotka voisivat vääristää kilpailua EU:n sisämarkkinoilla. Uusista suuntaviivoista voidaan erityisesti nostaa esiin tarkempi määritelmä sille, kuinka FSR-asetuksessa tarkoitettua kilpailun vääristymistä arvioidaan. Lisäksi suuntaviivoissa kuvaillaan esimerkiksi komission prosessia, jossa tuen aiheuttamia kielteisiä kilpailun vääristymiä verrataan tuen mahdollisiin myönteisiin vaikutuksiin. Suuntaviivat korostavat komission asteittaista ja porrastettua lähestymistapaa ulkomaisiin tukiin ja niiden vaikutuksiin.

Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta sekä KKV:n verkkosivuilla julkaistusta uutisesta.

Ajankohtaista kauppapolitiikassa

EU solminut merkittäviä uusia kauppasopimuksia

Tammikuussa komissio on ilmoittanut EU:n solmineen kaksi uutta ja merkittävää kauppasopimusta. EU ja eteläamerikkalainen vapaakauppa-alue Mercosur allekirjoittivat 17.1.2026 kauppasopimuksen, joka kattaa yhteensä noin 700 miljoonan kuluttajan markkinat. Lisäksi komissio ilmoitti 27.1.2026 EU:n ja Intian saaneen päätökseen neuvottelut historiallisesta vapaakauppasopimuksesta, jonka luoma vapaakauppa-alue kattaa jopa kaksi miljardia ihmistä.

EU:n ja Mercosurin välillä solmitulla kauppasopimuksella muun muassa poistetaan tulleja alueiden väliltä, helpotetaan alueiden välisiä investointeja ja asetetaan kiintiöitä ja suojamekanismeja herkkien toimialojen suojelemiseksi. Euroopan parlamentti päätti 21.1.2026 pyytää Euroopan unionin tuomioistuimelta lausuntoa sopimuksesta. Tuomioistuinkäsittelyn aikana parlamentti ei voi äänestää sopimuksen hyväksymisestä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja António Costa ja komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ovat kuitenkin pitäneet mahdollisena toimeenpanna sopimus väliaikaisesti ilman Euroopan parlamentin hyväksyntää. Lue kauppasopimuksesta lisää komission lehdistötiedotteesta täällä.

EU:n ja Intian välinen sopimus on kummallekin osapuolelle niiden suurin koskaan solmima vapaakauppasopimus. Kaupankäynti EU:n ja Intian välillä on jo ennestään ollut mittavaa, mutta sopimuksen uskotaan jopa kaksinkertaistavan EU:n tavaraviennin Intiaan vuoteen 2032 mennessä. Intia myöntää sopimuksella EU:lle tullimaksujen vähennyksiä, joita se ei ole aiemmin muille kauppakumppaneilleen myöntänyt. Tullimaksut laskevat huomattavasti muun muassa autojen, laitteiden, kemikaalien ja lääkkeiden osalta sekä useissa EU:n maatalous- ja elintarvikealan vientituotteissa. Lisäksi sopimuksella muun muassa myönnetään EU:lle etuoikeutettu pääsy Intian palvelumarkkinoille, varmistetaan immateriaalioikeuksien korkea suojan taso sekä vahvistetaan kestävyyssitoumuksia. Sopimus tuo EU:lle merkittävää kilpailuetua ja se tulee hyödyttämään kaiken kokoisia eurooppalaisia yrityksiä sekä maataloutta. Sopimus on tällä hetkellä oikeudellisessa tarkastuksessa ennen sen hyväksyntää ja virallista allekirjoitusta. Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta.

Ulkomaisten suorien sijoitusten seurantamekanismi vahvistuu

Komissio tiedotti vuoden 2025 loppupuolella parlamentin ja neuvoston kanssa saavutetusta poliittisesta sovusta liittyen ulkomaisten suorien sijoitusten (Foreign Direct Investment, FDI) seurantaan liittyvän kehyksen vahvistamisesta.  Uuden asetuksen myötä ulkomaisten sijoitusten seurantaa vahvistetaan etenkin harmonisoimalla jäsenvaltioiden prosesseja.

Saavutetun sovun myötä seurantamekanismia kehitetään muun muassa velvoittamalla kaikkia jäsenvaltioita ottamaan seurantamekanismi käyttöön, asettamalla vähimmäisvaatimukset seurannan laajuudelle etenkin kriittisillä ja strategisesti merkityksellisillä toimialoilla sekä laajentamalla seuranta sellaisiin EU:sta lähtöisin oleviin toimijoihin, joissa määräysvaltaa käyttää EU:n ulkopuolinen taho. Lisäksi uudistus sisältää muun muassa tapausten suodattamiseen, läpinäkyvyyteen ja prosesseihin liittyviä velvoitteita. Uusi seurantakehys astuu voimaan kuluvan vuoden alkupuolella parlamentin ja neuvoston hyväksynnän jälkeen. Velvoitteita aletaan soveltaa 18 kuukauden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistuista tiedotteista täällä ja täällä.

EU asettaa tullimaksut vähäarvoisille verkko-ostoksille

Komissio on 12.12.2025 tiedottanut EU:n jäsenvaltioiden päätöksestä asettaa 3 euron suuruinen tavarakohtainen tullimaksu alle 150 euron verkko-ostoksille. Tullimaksu koskee kolmansista maista lähetettyjä paketteja, ja se on erillinen käynnissä olevista neuvotteluista koskien pakettien käsittelymaksuja. Tullimaksu astuu voimaan heinäkuussa 2026 ja se on tarkoitettu väliaikaiseksi toimenpiteeksi siihen asti, kunnes EU:n laajempi tulliuudistus etenee vuonna 2028. Tutustu aiheeseen tarkemmin komission lehdistötiedotteessa täällä.