Tähän uutiskatsaukseen on tiivistetty viimeaikaisia oikeustapauksia ja viranomaisratkaisuja sekä tietoa lainsäädäntömuutoksista ja muista ajankohtaisista hankkeista kilpailuoikeuden, toimialasääntelyn ja kauppapolitiikan saralla.
Viimeaikaista oikeuskäytäntöä
EUT vahvisti 4,125 miljardin euron sakon määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä Google Android -asiassa
Unionin tuomioistuin (EUT) antoi 2.7.2026 tuomion asiassa C‑738/22 P, jolla se hylkäsi Googlen ja Alphabetin valituksen ja vahvisti unionin yleisen tuomioistuimen vuonna 2022 antaman tuomion Android-käyttöjärjestelmää koskevassa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöasiassa. Komissio oli vuonna 2018 katsonut Googlen käyttäneen väärin määräävää markkina-asemaansa sitomalla Google Search -sovelluksen ja Chrome-selaimen esiasennuksen Play Store -sovelluskauppaan, asettamalla valmistajille pirstoutumisen estäviä velvoitteita sekä edellyttämällä tietyissä tulonjakosopimuksissa Google Search -sovelluksen yksinomaista esiasennusta.
Unionin yleinen tuomioistuin oli kumonnut komission päätöksen ainoastaan tulonjakosopimuksia koskevalta osin ja alentanut sakon 4,125 miljardiin euroon. Nyt EUT vahvisti, ettei komission tarvitse aina osoittaa esiasennusehtojen kilpailunvastaisia vaikutuksia kontrafaktuaalisella analyysillä tai yhtä tehokkaan kilpailijan testillä, vaan näyttö voidaan koota muusta aineistosta erityisesti digitaalisilla markkinoilla, joilla esimerkiksi verkostovaikutukset ovat voimakkaita. Yhden osatekijän kumoaminen ei EUT:n mukaan muuttanut kokonaisrikkomuksen luonnetta, koska jäljelle jääneet menettelytavat osoittivat edelleen Googlen tavoittelemaa kokonaisstrategiaa. EUT vahvisti yleisen tuomioistuimen määräämän 4,125 miljardin euron sakon ja velvoitti Googlen ja Alphabetin korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut. Lue lisää tuomioistuimen lehdistötiedotteesta ja tutustu tuomioon kokonaisuudessaan täällä.
Yleinen tuomioistuin vahvisti Applen portinvartija-aseman App Storen ja iOS:in osalta
Unionin yleinen tuomioistuin (EUYT) antoi 8.7.2026 tuomion yhdistetyissä asioissa T-1079/23, T-1080/23 ja T-214/24, jolla se hylkäsi Applen kumoamiskanteen koskien komission digimarkkinasäädöksen mukaista nimeämispäätöstä. Komissio oli syyskuussa 2023 todennut Applen portinvartijaksi App Storen, iOSin ja Safarin osalta. Samalla komissio oli luokitellut iMessagen digimarkkinasäädöksessä tarkoitetuksi ydinalustapalveluksi ja aloittanut markkinatutkimuksen sen selvittämiseksi, oliko Apple nimettävä portinvartijaksi myös iMessagen osalta. Komissio päätti helmikuussa 2024 olla nimeämättä Applea portinvartijaksi tämän palvelun osalta. Apple oli riitauttanut päätöksen App Storea ja iOSia koskevin osin, minkä lisäksi se vaati iMessagen luokittelun sekä markkinatutkimuksen aloittamista ja päättämistä koskeneiden päätösten kumoamista.
Tuomioistuin vahvisti, että Applen eri käyttöjärjestelmäversioihin liittyvät sovelluskaupat muodostavat yhden ainoan ydinalustapalvelun niiden yhteisen tarkoituksen eli sovelluskehittäjien ja loppukäyttäjien yhdistämisen ja sovellusten jakelun helpottamisen vuoksi. Laitekohtaiset erot liittyivät pääasiassa käytettyjen laitteiden erityispiirteisiin eivätkä oikeuttaneet sovelluskauppojen käsittelemistä erillisinä ydinalustapalveluina. Applen väite digimarkkinasäädöksen yhteentoimivuusvelvoitteiden lainvastaisuudesta jätettiin tutkimatta, koska kyseisellä säännöksellä ei ollut välitöntä oikeudellista yhteyttä nimeämispäätökseen. Myös iMessagea koskevat kanteet jätettiin tutkimatta, sillä pelkkä palvelun luokittelu ei sellaisenaan tuota Applelle sitovia oikeusvaikutuksia, koska mitään digimarkkinasäädöksen velvoitteista ei sovelleta palveluun, jota ei ole nimetty tärkeäksi yhdysväyläksi. Lue lisää tuomioistuimen lehdistötiedotteesta ja tutustu yleisen tuomioistuimen tuomioon kokonaisuudessaan täällä.
Viranomaistutkinnat ja -päätökset
Komissio määräsi Googlelle 890 miljoonan euron sakot digimarkkinasäädöksen rikkomisesta
Kirjoitimme uutiskatsauksessamme 16.4.2026 komission Googleen kohdistuvista tutkinnoista, jotka olivat tuolloin kestäneet yli kaksi vuotta ilman lopullisia rikkomispäätöksiä. Komissio antoi 23.7.2026 asiassa kaksi päätöstä, joissa se katsoi Googlen rikkoneen digimarkkinasäädöstä (DMA) suosimalla omia palvelujaan Google Search -hakupalvelussa DMA:n 6(5) artiklan vastaisesti sekä rajoittamalla sovelluskehittäjien mahdollisuuksia ohjata käyttäjiä vaihtoehtoisiin ostokanaviin Google Playssa vastoin DMA:n 5(4) artiklaa. Komissio määräsi Googlelle 460 miljoonan euron sakon omien hakutulosten suosimisesta ja 430 miljoonan euron sakon Google Playn ohjausrajoituksista.
Komission mukaan Google on nostanut omat palvelunsa, kuten ostos-, hotelli-, liikenne- ja urheilutulokset, hakutuloksissa näkyvämpään asemaan kuin vastaavat kolmansien osapuolten palvelut, vaikka digimarkkinasäädös edellyttää kolmansien palvelujen kohtelua avoimin, oikeudenmukaisin ja syrjimättömin ehdoin. Google Playn osalta komissio katsoi Googlen estäneen sovelluskehittäjiä viestimästä käyttäjille vapaasti edullisemmista ostomahdollisuuksista muissa kanavissa ja solmimasta niissä sopimuksia, sekä perineen ohjaukseen liittyviä maksuja tasolla ja ajanjaksolla, ylittivät sen, mitä voitiin pitää DMA:n mukaisena.
Molemmissa päätöksissä komissio velvoitti Googlen muuttamaan käytäntöjään digimarkkinasäädöksen mukaisiksi. Komissio totesi, että Google oli ehdottanut Google Searchia koskevia muutoksia ja aloittanut niiden testaamisen sekä jo ottanut käyttöön Google Playn ohjausehtoja koskevia muutoksia. Googlen on noudatettava päätöksiä 60 päivän kuluessa, tai sille voidaan määrätä uhkasakko. Google voi nostaa päätöksistä kumoamiskanteet unionin yleisessä tuomioistuimessa. Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta.
Komissio määräsi AliExpressille 550 miljoonan euron sakon DSA:n riskien hallintaan ja vähentämiseen liittyvien velvoitteiden laiminlyönnistä
Euroopan komissio antoi 20.7.2026 päätöksen, jossa se katsoi verkkokauppa-alusta AliExpressin laiminlyöneen digipalvelusäädöksen (DSA) mukaiset velvollisuutensa arvioida ja vähentää huolellisesti laittomien, vaarallisten ja väärennettyjen tuotteiden myyntiin liittyviä riskejä palvelussaan. Komission mukaan yhtiön riskiarviointi ei ollut riittävän kattava eivätkä käytössä olleet toimenpiteet tosiasiallisesti vähentäneet laittomien tuotteiden leviämisen riskiä alustalla. Sakon laskennassa otettiin lieventävänä seikkana huomioon muun muassa digipalvelusäädöksen suhteellinen uutuus. AliExpressin on toimitettava komissiolle 20.10.2026 mennessä toimintasuunnitelma siitä, kuinka se aikoo korjata havaitut puutteet. Komissio tekee toimintasuunnitelman hyväksymistä koskevan erillisen päätöksen lausuntomenettelyn jälkeen ja asettaa kohtuullisen määräajan sen täytäntöönpanolle. Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta.
Komissio lähetti väitetiedoksiannon useille osapuolille kolmesta epäillystä rakennuskemikaalialan kartellirikkomuksesta
Komissio tiedotti 20.7.2026 lähettäneensä useille Ranskassa, Saksassa ja Espanjassa toimiville rakennuskemikaaleja valmistaville yhtiöille sekä kolmelle kansalliselle toimialajärjestölle väitetiedoksiannot, joissa esitetään osapuolten rikkoneen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 101 artiklaa. Epäillyissä rikkomuksissa on kyse rakentamisen kannalta olennaisten lisä- ja seosaineiden hinnankorotusten koordinoimisesta. Komission mukaan valmistajat olisivat koordinoineet tulevia hinnankorotuksia vuosina 2021–2022 samalla, kun kansallisissa toimialajärjestöissä valmisteltiin lehdistötiedotteita, joissa perusteltiin hintojen nousua koronapandemiasta ja Venäjän hyökkäyssodasta johtuvilla kustannuksilla. Kyse on komission väitetiedoksiannoista, jotka eivät vielä määritä tutkinnan lopputulosta. Yhtiöillä ja toimialajärjestöillä on mahdollisuus vastata komission esittämiin väitteisiin. Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta.
Lainsäädäntö
Komissio aloitti tekoälyasetuksen täytäntöönpanon ja julkaisi suuntaviivat avoimuusvelvoitteista
Euroopan komission tekoälytoimisto aloitti 2.8.2026 tekoälyasetuksen (AI Act) täytäntöönpanon kansallisten viranomaisten kanssa. Samalla tulivat sovellettavaksi tekoälyasetuksen 50 artiklan mukaiset avoimuusvelvoitteet, joiden mukaan tiettyjen vuorovaikutteisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien on ilmoitettava käyttäjille näiden olevan vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa ja synteettistä ääni-, kuva-, video- tai tekstisisältöä tuottavien tekoälyjärjestelmien tarjoajien on varmistettava, että niiden tuottama tai muokkaama sisältö on merkitty koneellisesti luettavaan muotoon ja tunnistettavissa keinotekoisesti tuotetuksi tai muokatuksi. Näiden velvoitteiden noudattamisen tueksi komissio julkaisi aiemmin heinäkuussa myös suuntaviivat, jotka täsmentävät velvoitteiden soveltamisalaa ja täydentävät niiden noudattamista tukevaa vapaaehtoista käytännesääntöä. Suuntaviivoihin voi tutustua tarkemmin komission lehdistötiedotteen sekä verkkosivujen kautta.
Täytäntöönpano koskee myös yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajia, joiden on dokumentoitava tietoja malleistaan ja julkaistava selvitys koulutusaineistosta sekä otettava käyttöön tekijänoikeussääntöjen noudattamista koskeva toimintaperiaate. Systeemisiä riskejä aiheuttaviin, kehittyneimpiin malleihin kohdistuu lisävelvoitteita esimerkiksi kyberturvallisuusriskien vuoksi. Korkean riskin järjestelmiä koskevien sääntöjen soveltaminen on sen sijaan AI Omnibus ‑paketilla siirretty 2.12.2027 alkavaksi. Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta.
Hankintalakiin ehdotetut muutokset tulivat voimaan
Kirjoitimme aiemmin hankintalakiin esitetyistä muutoksista uutiskatsauksessamme 26.2.2026 ja blogikirjoituksessamme 24.6.2026. Eduskunta hyväksyi hankintalain muutokset 10.6.2026 ja ne astuivat voimaan 18.6.2026, mutta esimerkiksi sidosyksiköiden 10 prosentin vähimmäisomistusosuutta koskevaa säännöstä aletaan soveltamaan porrastetusti. Lakimuutoksella pyritään lisäämään kilpailua julkisissa hankinnoissa sekä rajoittamaan julkisten toimijoiden sidosyksiköiden käyttöä. Hallituksen esityksestä poiketen sidosyksikkövaatimus rajattiin laissa koskemaan ainoastaan osakeyhtiömuotoista sidosyksikköä ja suoraa omistusosuutta. Lue lisää hankintalain muutoksia koskien työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla julkaistusta tiedotteesta.
Muuta ajankohtaista
Komissio käynnisti hankkeen tekoälyn gigatehtaiden perustamiseksi Eurooppaan
Komissio avasi 30.7.2026 hakukierroksen, jolla pyritään perustamaan enintään seitsemän tekoälyn gigatehdasta Eurooppaan osana EU:n tavoitetta vahvistaa teknologista suvereniteettiaan ja laskentakapasiteettiaan. Hanketta rahoitetaan enintään 10 miljardin euron suuruisella EU:n ja jäsenvaltioiden rahoituksella, ja sen odotetaan synnyttävän vähintään 20 miljardin euron yksityiset investoinnit unionin alueella. Infrastruktuuri on tarkoitus avata startup- ja kasvuyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten, teollisuuden, tutkimus- ja korkeakouluyhteisöjen ja viranomaisten käyttöön tekoälymallien koulutusta, päättelyä ja hienosäätöä varten. Rahoitus edellyttää jäsenvaltioilta vastinrahoitusta, ja 18 jäsenvaltiota, Suomi mukaan lukien, on allekirjoittanut asiaa koskevan yhteishankintasopimuksen Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen (EuroHPC JU) kanssa. Haku on avoinna 12.11.2026 saakka, ja valintapäätösten odotetaan valmistuvan alkuvuonna 2027. Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta.
