Tähän uutiskatsaukseen on tiivistetty viimeaikaisia oikeustapauksia ja viranomaisratkaisuja sekä tietoa lainsäädäntömuutoksista ja muista ajankohtaisista hankkeista kilpailuoikeuden, toimialasääntelyn ja kauppapolitiikan saralla.
Viranomaistutkinnat ja -päätökset
KKV muistuttaa Pohjanmaan apteekkeja kilpailulain noudattamisesta ja kielletystä yhteistyöstä tarjouskilpailuissa
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on julkaissut verkkosivuillaan tiedoksiantokirjeen, jonka se on lähettänyt neljälletoista Pohjanmaalla toimivalle apteekille. Apteekit ovat osallistuneet yhteistarjouksiin Pohjanmaan hyvinvointialueen koneellista annosjakelupalvelua koskevissa kilpailutuksissa. Pohjanmaan hyvinvointialue oli kustannussyistä joutunut uusimaan kilpailutuksen kaksi kertaa.
KKV:n tietojen mukaan muun muassa tietyillä kilpailutuksen osa-alueilla ensimmäisessä kilpailutuksessa itsenäisesti tarjouskilpailuun osallistunut apteekki osallistui toisessa kilpailutuksessa vastaavan osa-alueen yhteistarjoukseen, vaikka kilpailutuksen vaatimuksia oli helpotettu ensimmäisestä kilpailutuksesta. Vaikka useilla hankinnan osa-alueilla annosjakopalvelun oli aiemmin tuottanut itsenäisesti yksittäinen apteekki, ensimmäisessä ja toisessa kilpailutuksessa näillä osa-alueista jätettiin vain yhteistarjous. Lisäksi toisessa kilpailutuksessa lähes kaikilla osa-alueilla jätettiin vain yksi tarjous, mikä viittaa kilpailun puutteeseen markkinoilla.
KKV arvioi, että osa yhteistarjouksista ja tarjouskäyttäytymiseen liittyvistä menettelyistä saattavat olla kilpailulain 5 §:n vastaisia. Kirjeessä muistutetaan, että yhteistarjoukset ovat sallittuja vain, jos osallistujilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta jättää tarjousta yksin tai jos yhteistyö tuo merkittäviä tehokkuushyötyjä. KKV kehottaa apteekkeja tekemään kilpailuoikeudellisen itsearvioinnin ja varmistamaan, että niiden toiminta on kilpailulain mukaista.
Komissio katsoo alustavasti AliExpressin rikkoneen EU:n digipalvelusäädöstä
Komissio on selvittänyt kiinalaisen verkkokauppa-alusta AliExpressin toimintatapoja liittyen sen digipalvelusäädös (Digital Services Act, DSA) perustuvaan velvollisuuteen arvioida ja vähentää laittomien tuotteiden levittämiseen liittyviä riskejä. Selvityksensä perusteella komissio katsoo alustavasti, että AliExpress on riskiarviossaan jättänyt huomiotta moderointijärjestelmiensä rajalliset resurssit ehkäistä laittomien tuotteiden levittämisen, sekä toistuvasti jättänyt rankaisematta laitonta sisältöä julkaisevia kauppiaita. Lisäksi komissio katsoi AliExpressin proaktiivisen sisällön valvontajärjestelmän osoittavan systeemisiä virheitä, minkä seurauksena järjestelmä on vähemmän tehokas ja sitä on mahdollista manipuloida.
Komissio on ilmoittanut löydöksistään yhtiölle, ja mikäli sen alustava kanta myöhemmin vahvistetaan, komissio asettaa yhtiölle digipalvelusäädöksen nojalla sakon ja velvoittaa yhtiötä muuttamaan toimintatapojaan. Komissio on samassa yhteydessä hyväksynyt ja tehnyt eräistä AliExpressin ehdottamista sitoumuksista yhtiötä oikeudellisesti sitovia. Lue aiheesta lisää komission englanninkielisiltä verkkosivuilta täältä.
KKV on julkaissut ensimmäisen laajan tutkimuksen ruokakauppojen omista merkeistä
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) on julkaissut laajan tutkimuksen, joka perehtyy ensimmäistä kertaa Suomessa yksityiskohtaisesti kaupan omiin tuotemerkkeihin eli private label (PL) -tuotteisiin elintarvikemarkkinoilla. Tutkimus tarkastelee PL-tuotteiden myyntiä, hinnoittelua ja kaupan saamaa katetta vuosina 2016–2023. Tutkimuksen tulokset osoittavat PL-tuotteiden osuuden ruokakaupan myynnin arvosta pysyneen vakaana, noin 26 prosentissa, koko tarkastelujakson ajan, vaikka tuotevalikoima on kasvanut huomattavasti. Havainnot osoittavat, että PL-tuotteiden keskimääräinen hintamarginaali on noin 5 % korkeampi kuin muilla tuotteilla. Toisaalta PL-tuotteet ovat keskimäärin edullisempia, minkä seurauksena kaupalle jää PL-tuotteista euromääräisesti tarkasteltuna vähemmän katetta kuin muista tuotteista. KKV toteaa, ettei raportin perusteella ole aihetta kaupan omien tuotemerkkien myynnin suoralle rajoittamiselle. Sen sijaan muun muassa havaittu kasvu hintamarginaaleissa viittaa siihen, että kilpailun ja reilujen toimintatapojen valvontaan elintarvikemarkkinoilla on syytä panostaa jatkossakin.
Lainsäädäntö
Komissio vauhdittaa EU:n puolustusalan investointeja – ehdotus puolustusvalmiutta koskevaksi koontiasetukseksi julki
Euroopan komissio on osana suunnitelmaa eurooppalaisten puolustusvoimavarojen vahvistamiseksi julkistanut puolustusvalmiutta koskevan koontiasetuksen. Koontiasetus sisältää muun muassa toimenpiteitä, joilla tavoitellaan byrokratian vähentämistä, puolustusvoimavaroihin kohdistuvien investointien helpottamista sekä puolustusmenoihin liittyvän rahoituksen saatavuuden parantamista. Koontiasetus sisältää joukon lainsäädännöllisiä ja muita ehdotuksia. Koontiasetuksella otetaan käyttöön esimerkiksi nopeutettu lupajärjestelmä puolustushankkeita varten, kevennetään Euroopan puolustusrahastoon liittyvää hallinnollista rasitetta, helpotetaan yhteishankintoja ja selkeytetään voimassa olevien EU:n laajuisten sääntöjen, kuten kilpailulainsäädännön, soveltamista puolustushankintoihin. Lainsäädäntöehdotukset etenevät seuraavaksi Euroopan parlamenttiin ja neuvostoon tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Tutustu ehdotuksiin tarkemmin Euroopan komission verkkosivuilla täällä ja täällä.
Alkoholin etämyyntiä koskeva esitysluonnos lausuntokierrokselle
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on julkaissut luonnoksen hallituksen esitykseksi, jolla sallittaisiin alkoholin etämyynti ja toimittaminen asiakkaille, selkeytettäisiin rajat ylittävää etämyyntiä ja muutettaisiin markkinointia koskevaa sääntelyä. Samalla hallitus peruuttaa samaa aihetta koskevan syksyllä 2024 annetun hallituksen esityksen, joka Euroopan komission mukaan olisi saattanut johtaa muista jäsenmaista tulevien toimijoiden syrjintään. Uudessa hallituksen esityksessä kotimaisten tilausten ja toimitusten lisäksi sallittaisiin yksiselitteisesti alkoholijuomien ostaminen etämyyntimenettelyn kautta ulkomailta.
Jatkossa alkoholia voisi tilata ja toimittaa muun muassa Alkosta, vähittäismyyntiluvallisista kaupoista sekä ravintoloista. Nykyiset rajoitukset koskien alkoholijuomien vahvuuksia säilyisivät voimassa myös alkoholia tilatessa. Näin ollen luvanvaraisesta vähittäismyynnistä voisi tilata enintään 8-prosenttisia käymisteitse valmistettuja juomia ja enintään 5,5-prosenttisia muulla tavoin valmistettuja juomia. Alkolla säilyisi Suomen sisäisissä alkoholitoimituksissa yksinoikeus tätä vahvempien juomien toimituksiin. Vastaavasti Alkosta tilattuja juomia saisi luovuttaa vain Alkon aukioloaikojen puitteissa. Alkoholijuomien toimittajilta vaadittaisiin erillinen toimituslupa ja -passi, jotka lisättäisiin alkoholilakiin vähittäismyynti- ja anniskeluluvan rinnalle.
Esitys sisältää myös alkoholijuomien markkinointia koskevia muutoksia, joilla muun muassa mahdollistettaisiin väkevien alkoholijuomien verkkomarkkinointi EU- ja ETA-maihin. Kotimaiset alkoholivalmistajat voisivat jatkossa markkinoida verkossa mietojen alkoholijuomien lisäksi myös väkeviä alkoholijuomia niin Suomessa kuin ulkomailla laissa säädetyin rajoituksin. Tutustu aihetta koskevaan tiedotteeseen ja esitysluonnokseen STM:n verkkosivuilla täällä.
Muuta ajankohtaista
Hallitus on aloittanut selvityksen kartellien henkilökohtaisten seuraamusten tehokkuudesta
Hallitus on käynnistänyt selvityksen kartelleihin liittyvien henkilökohtaisten seuraamusten ajantasaisuudesta ja tehokkuudesta osana Reilumman kilpailun Suomi -hallitusohjelmaa. Tavoitteena on vahvistaa markkinoiden toimivuutta ja arvioida, onko nykyinen sääntely riittävä ehkäisemään kiellettyä kilpailun rajoittamista.
Nykyisin kartellista seuraa ainoastaan hallinnollinen seuraamusmaksu yritykselle. Yrityksen johdolle tai työntekijöille ei sen sijaan aiheudu henkilökohtaisia seuraamuksia kilpailulain tai rikoslain perusteella. Selvityshenkilö tarkastelee, tulisiko vastuu ulottaa myös niihin henkilöihin, jotka osallistuvat kartellipäätöksiin tai toimeenpanevat niitä käytännössä. Selvityshenkilö arvioi erityisesti, olisiko liiketoimintakiellon määrääminen kilpailuoikeusprosessin yhteydessä tehokas ja oikeasuhtainen keino vahvistaa seuraamusjärjestelmää. Samalla hän selvittää mahdollisia vaihtoehtoisia hallinnollisia seuraamuksia ja niiden yhteensopivuutta nykyjärjestelmän kanssa. Hän kiinnittää huomiota myös siihen, miten henkilökohtaiset seuraamukset vaikuttaisivat leniency-järjestelmään, joka kannustaa yrityksiä paljastamaan kartelleja vapauttamalla kartellin ilmoittajan seuraamuksista tai lieventämällä niitä.
Jos liiketoimintakiellon kehittämistä päädytään pitämään perusteltuna, selvityshenkilö arvioi muun muassa sen soveltamisprosessin yksityiskohtia, perusoikeudellisia näkökohtia, soveltamisen kohderyhmää, vaikutuksia kansalliseen oikeusjärjestelmään sekä relevanttien EU-maiden vastaavaa sääntelyä ja sen täytäntöönpanoa.
Selvityshenkilöksi on nimetty työelämäprofessori, OTT Pekka Timonen. Työtä ohjaa ryhmä, johon kuuluu edustajia työ- ja elinkeinoministeriöstä, oikeusministeriöstä ja Kilpailu- ja kuluttajavirastosta. Selvityksen on valmistuttava 15. joulukuuta 2025 mennessä.
Lisätietoa selvityksestä on saatavilla työ- ja elinkeinoministeriön julkaisussa ja asettamispäätöksessä.
Komissio esittää vaiheittaista irtautumista Venäjän energiatuonnista vuoteen 2027 mennessä
Euroopan komissio on antanut asetusehdotuksen, jonka tavoitteena on lopettaa Venäjän maakaasun ja öljyn tuonti Euroopan unioniin asteittain vuoden 2027 loppuun mennessä. Toimenpiteillä pyritään vahvistamaan EU:n energiaomavaraisuutta, vähentämään markkina- ja turvallisuusriskejä sekä tukemaan siirtymää puhtaampaan energiajärjestelmään. Komissio katsoo, että vielä tuotavasta venäläisestä kaasusta ja öljystä voidaan luopua ilman merkittäviä taloudellisia vaikutuksia taikka toimitusvarmuuteen kohdistuvia riskejä.
Ehdotuksen mukaan uusien venäläistä kaasua koskevien sopimusten tekeminen kielletään 1. tammikuuta 2026 alkaen. Nykyiset lyhytaikaiset sopimukset on lopetettava viimeistään 17. kesäkuuta 2026, ja pitkäaikaiset sopimukset päättyvät vuoden 2027 loppuun mennessä. Jäsenvaltiot, jotka edelleen tuovat venäläistä kaasua ja öljyä, velvoitetaan laatimaan yksityiskohtaiset suunnitelmat tuonnin lopettamiseksi vaiheittain. Seuraavaksi asetusehdotus etenee yhteispäätösmenettelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston hyväksyttäväksi. Hyväksyntä neuvostossa edellyttää määräenemmistöä. Komission tiedotteeseen voi tutustua tarkemmin täällä.
