Tähän uutiskatsaukseen on tiivistetty viimeaikaisia oikeustapauksia ja viranomaisratkaisuja sekä tietoa lainsäädäntömuutoksista ja muista ajankohtaisista hankkeista kilpailuoikeuden ja toimialasääntelyn saralla.
Viimeaikaista oikeuskäytäntöä
Markkinaoikeus täsmensi yrityksen velvollisuuksia kilpailuviranomaisen tarkastuksen yhteydessä
Markkinaoikeus antoi 31.3.2025 ratkaisun, jossa se velvoitti Attendo Suomi Oy:n suorittamaan valtiolle 1,5 miljoonan euron seuraamusmaksun kilpailu- ja kuluttajaviraston suorittaman tarkastuksen vastustamisesta. Tarkastuksella KKV pyrki selvittämään, olivatko Attendo tai sen määräysvallassa olevat yritykset osallistuneet kilpailijoiden välisen kiellettyyn yhteistyöhön. Attendon tytäryhtiön johtajana työskennellyt henkilö oli tarkastuksen alettua poistanut puhelimestaan tarkastuksen alaan kuuluvia viestikeskusteluja sekä puhelulokitietoja.
Markkinaoikeus katsoi, että kyse oli kilpailulaissa tarkoitetusta tarkastuksen vastustamisesta tietoja poistamalla, mistä voitiin määrätä elinkeinonharjoittajalle seuraamusmaksu. Attendon katsottiin olevan vastuussa tytäryhtiön johtajan tahallisesta menettelystä.
Markkinaoikeuden ratkaisu täsmentää kilpailulain 37 a §:n tarkastuksen vastustamisen käsitteen tulkintaa erityisesti digitaalisen aineiston kohdalla. Ratkaisussa todetaan myös, että kilpailulaissa yksilöidään riittävällä tarkkuudella teot, joista seuraamusmaksu voidaan määrätä. Ratkaisussa sovellettiin EUT:n oikeuskäytäntöä, jonka mukaan yritykselle voidaan määrätä seuraamusmaksu, mikäli rikkomukseen on syyllistynyt yleisesti yrityksen lukuun toimimiseen oikeutettu henkilö. Ratkaisu korostaakin yrityksen vastuuta yrityksen lukuun toimivan henkilön tahallisesta rikkomuksesta, vaikka yrityksellä ei olisi ollut nimenomaista tietoa menettelystä. Lisäksi ratkaisua voidaan pitää merkittävänä seuraamusmaksun oikeasuhtaisuuden määrittämisen osalta. Tätä kirjoitettaessa ratkaisu ei ole vielä lainvoimainen.
Lue lisää KKV:n verkkosivuilla julkaistusta tiedotteesta.
EUT:n Android Auto -tuomio päivittää olennaisten toimintaedellytysten käsitteen alustatalouden aikakaudelle
Euroopan unionin tuomioistuin antoi helmikuussa 2025 odotetun tuomion asiassa Android Auto. Tapauksessa oli kyse sovelluksen kehittäjän (Enel) ja Googlen välisestä kiistasta, joka liittyi Googlen Android Auto -ohjelmiston ja Enelin sovelluksen tekniseen yhteensopimattomuuteen. Ratkaisun keskeinen anti on ns. olennaisia toimintaedellytyksiä (essential facilities) koskevan doktriinin päivittäminen vastaamaan alustatalouden markkinalogiikkaa ja liiketoimintaympäristöä. Ratkaisu on merkittävä virstanpylväs määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskevassa oikeuskäytännössä digitaalisen alustatalouden kontekstissa.
Android Auto -ratkaisun mukaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 102 artiklaa on tulkittava siten, että määräävässä markkina-asemassa olevan yrityksen kieltäytyminen sen kehittämän digitaalisen alustan yhteentoimivuuden varmistamisesta kolmannen yrityksen kehittämän sovelluksen kanssa jälkimmäisen yrityksen tätä pyytäessä on omiaan muodostamaan kyseisessä artiklassa tarkoitetun määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Väärinkäytön toteaminen ei edellytä sitä, että kyseinen alusta olisi välttämätön kolmannen osapuolen kehittämän sovelluksen kaupallista hyödyntämistä varten tuotantoketjun loppupään markkinoilla. Riittävää on sen sijaan, että alusta voi tehdä sovelluksesta kuluttajien kannalta houkuttelevamman. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei määräävässä markkina-asemassa oleva yritys ole kehittänyt alustaa yksinomaan oman toimintansa tarpeisiin.
Lue lisää sisarblogistamme.
Googlen todettiin syyllistyneen kilpailulainsäädännön rikkomiseen Yhdysvalloissa
Yhdysvaltain oikeusministeriö voitti Googlea vastaan käynnistämänsä oikeudenkäynnin, jossa Googlea syytettiin monopolista avoimen verkon digitaalisen mainonnan markkinoilla. Vuonna 2023 Yhdysvaltain oikeusministeriö oli yhdessä useiden osavaltioiden oikeusministerien kanssa nostanut kanteen Googlea vastaan. Kanteessa Googlen väitettiin estäneen kilpailua verkkomainonnassa. Virginian itäisen piirin liittovaltion alioikeus antoi asiassa tuomion 17.4.2025 ja totesi Googlen rikkoneen kilpailulainsäädäntöä. Tuomioistuin katsoi ratkaisussaan, että Google oli monopolisoinut mainosmarkkinat ja siten aiheuttanut haittaa kilpailulle, mainostajille sekä kuluttajille.
Yhdysvaltain oikeusministeriö pitää tuomiota merkittävänä sananvapauden ja vapaiden markkinoiden kannalta ja ilmoitti tiedotteessaan jatkavansa toimintaa suurten teknologiayritysten vallan hillitsemiseksi. Kyseessä on jo toinen Yhdysvaltain oikeusministeriön Googlea vastaan nostama monopolisointitapaus. Lue lisää Yhdysvaltain oikeusministeriön verkkosivuilla julkaistusta tiedotteesta.
Viranomaistutkinnat ja -päätökset
Komissio määräsi Applelle ja Metalle sakkoja digimarkkinasäädöksen rikkomisesta
Komissio määräsi eilen Applelle 500 miljoonan euron ja Metalle 200 miljoonan euron sakot EU:n digimarkkinasäädöksen (Digital Markets Act, DMA) rikkomisesta. Komissio katsoi, ettei Apple ollut noudattanut velvoitetta, jonka mukaisesti sen tulisi tarjota sovelluskehittäjille mahdollisuus tiedottaa asiakkaita App Storen ulkopuolisista tarjouksista, ohjata asiakkaita näihin tarjouksiin sekä mahdollistaa ostosten tekeminen App Storen ulkopuolella. Komission mukaan Apple ei ollut pystynyt osoittamaan sen asettamien rajoitteiden olevan välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Sakon lisäksi Apple määrättiin poistamaan kyseiset tekniset ja kaupalliset rajoitteet sovelluskaupastaan.
Komissio katsoi Metan rikkoneen digimarkkinasäädöksen asettamaa velvoitetta, jonka mukaisesti portinvartijoiden tulee pyytää käyttäjältä suostumus tämän henkilötietojen yhdistämiseen palveluiden välillä. Meta oli tarjonnut käyttäjilleen vaihtoehdoiksi joko henkilötietojen yhdistämisen hyväksymistä mainonnan personointia varten tai maksullista palvelua ilman mainoksia, mikä ei komission mukaan täyttänyt velvoitetta. Rikkomus oli tapahtunut vuonna 2024 maaliskuusta marraskuuhun, jolloin Meta otti käyttöön käyttäjille tarjotun uuden vaihtoehdon. Komission tutkinta kyseistä uutta vaihtoehtoa koskien jatkuu edelleen.
Kyse on ensimmäisistä komission tekemistä päätöksistä koskien digimarkkinasäädöksen mukaisten velvoitteiden rikkomista. Applen ja Metan tulee noudattaa komission päätöksiä 60 päivän kuluessa. Lue lisää Euroopan komission verkkosivuilla julkaistusta tiedotteesta.
Komissio määräsi autonvalmistajille ja Euroopan autonvalmistajien liitolle sakkoja romuajoneuvojen kierrätystä koskevasta kartellista
Komissio määräsi huhtikuussa 2025 15 suurelle autonvalmistajalle ja Euroopan autonvalmistajien liitolle yhteensä noin 458 miljoonan euron edestä sakkoja pitkäaikaisesta kartellista romuajoneuvojen kierrätykseen liittyen. Komission tutkinnassa selvisi, että 16 suurta eurooppalaista autonvalmistajaa ja Euroopan autonvalmistajien liitto solmivat yli 15 vuoden ajan kilpailua rajoittavia sopimuksia ja osallistuivat yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin erityisesti kahdella tavalla. Kartellin osapuolet sopivat jättävänsä maksamatta romuajoneuvojen purusta sekä sopivat jättävänsä ilmoittamatta romuajoneuvojen kierrätettävyyteen liittyviä tietoja kuluttajille.
Kartellin perustamisessa ja ylläpitämisessä keskeisessä asemassa toiminut Euroopan autonvalmistajien liitto sekä kaikki kartellin osapuolet myönsivät syyllisyytensä ja hyväksyivät sovinnon komission kanssa. Kartellin osapuolista ainoastaan Mercedes-Benzille ei määrätty sakkoa, sillä tämä oli paljastanut kartellin sakoista vapauttamista tai niiden lieventämistä koskevan ohjelman (ns. leniency) mukaisesti. Lue lisää Euroopan komission verkkosivuilla julkaistusta tiedotteesta.
Lainsäädäntö
Hallituksen esitys uudeksi rahapelilaiksi eduskunnalle – osa peleistä avautumassa kilpailulle
Hallituksen esitys uutta rahapelijärjestelmää koskevaksi lainsäädännöksi annettiin eduskunnalle maaliskuun lopulla. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi rahapelilaki. Rahapelilaissa huomioitaisiin viimeaikainen kehitys, jonka myötä yhä suurempi osa rahapelaamisesta on siirtynyt verkkoon. Nykyinen arpajaislaki muutettaisiin koskemaan ainoastaan sellaisia arpajaisia, joista on mahdollista voittaa muu kuin rahavoitto.
Uudessa rahapelilaissa rahapelien toimeenpano olisi säädetty luvanvaraiseksi. Lain mukaisia lupia olisivat yksinoikeustoimilupa, rahapelitoimilupa sekä peliohjelmistotoimilupa. Veikkauksen yksinoikeus rahapelien toimeenpanoon päättyisi vedonlyöntipeleissä sekä verkossa pelattavissa raha-automaatti- ja kasinopeleissä. Kyseiset pelimuodot siis avautuisivat luvanvaraisesti kilpailulle. Uuden rahapelilain tarkoituksena olisi nykyisen lainsäädännön tavoin taata rahapeleihin osallistuvien oikeusturva, estää niihin liittyvät väärinkäytökset ja rikokset sekä ehkäistä rahapelihaittoja. Samalla rahapelien valvonta siirtyisi uudelle Lupa- ja valvontavirastolle. Uusi rahapelilaki on esitetty tulemaan voimaan vuoden 2027 alusta alkaen. Lue lisää Valtioneuvoston verkkosivuilla julkaistusta tiedotteesta.
Kyberturvallisuuslaki on hyväksytty eduskunnassa ja sen mukaiset velvoitteet tulivat voimaan 8.4.2025
EU:n kyberturvallisuusdirektiivin (ns. NIS2-direktiivi) toimeenpaneva kyberturvallisuuslaki tuo riskienhallinta- ja raportointivelvoitteita monille yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisinä pidetyille toimialoille. Direktiivin tavoitteena on parantaa EU:n yhteistä sekä jäsenvaltioiden kansallista kyberturvallisuuden tasoa kriittisillä sektoreilla kuten elintarviketeollisuudessa, energia-alalla, viestintäpalveluissa sekä liikenneinfrastruktuurin hallinnassa. Uusi direktiivi ja laki korvaavat aiemmin voimassa olleen verkko- ja tietoturvadirektiivin (NIS1-direktiivi), joka niin ikään asetti kyberturvallisuusvelvoitteita tietyille kriittisinä pidetyille toimialoille. Lue aiheesta lisää esimerkiksi Traficomin, Ruokaviraston tai Energiaviraston verkkosivuilla julkaistuista tiedotteista.
Muuta ajankohtaista
Viinien myynnin vapauttamista koskevia selvityksiä julkaistu
Viinin vähittäismyynnin vapauttamista koskeva selvitys luovutettiin 16.4.2025 sosiaali- ja terveysministeriölle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle. Selvityshenkilö Antti Neimalan laatima selvitys käsittelee enintään 15 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien viinien vähittäismyynnin vapauttamista Alkon yksinoikeusjärjestelmän ulkopuolelle. Selvityksessä tarkastellaan myös vapauttamisen vaikutuksia esimerkiksi terveyteen ja kilpailuun. Selvityksen mukaan viinien vähittäismyynnin vapauttaminen lisäisi kuluttajien valinnanmahdollisuuksia, laajentaisi elinkeinovapautta sekä tehostaisi kilpailua ja sisämarkkinoiden toimintaa. Selvityksessä todetaan, että viinien vähittäismyynnin vapauttaminen voi lisätä alkoholin kulutusta ja siitä aiheutuvia haittoja etenkin heikommassa asemassa olevissa ryhmissä. Lisäksi vapauttamisen myötä Alkon taloudelliset ja oikeudelliset perusteet tulisi arvioida uudelleen.
Jo aiemmin maaliskuussa KKV julkaisi selvityksen viinien myynnin vapauttamisen odotetuista vaikutuksista. Selvityksen perusteella viinien myynnin vapauttaminen ruokakauppoihin laskisi viinien hintoja ja helpottaisi kuluttajien asiointia. Samalla uudistus voisi kasvattaa alkoholin kokonaiskulutusta ja johtaisi Alkon kannattavuuden merkittävään heikkenemiseen. Pysyäkseen kannattavana Alkon olisi sopeutettava toimintaansa esimerkiksi karsimalla myymäläverkostoaan. Selvitys tarkastelee myös mahdollisuuksia hillitä alkoholinkulutuksen kasvua erilaisin kompensoivin toimenpitein, esimerkiksi veronkorotuksin.
Viinien myynnin vapauttamista käsitellään myös huhtikuussa 2025 julkaistussa Mikko Alkion ja Petri Kuoppamäen teoksessa Valtion rypäleet. Kirja on keskustelunavaus Suomen alkoholipolitiikan perusteista ja siinä arvioidaan alkoholilainsäädännön nykytilannetta EU- ja kilpailuoikeuden näkökulmasta. Kirjassa esitetään konkreettinen malli Alkon viinimonopolin purkamiseen hallitusti.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto julkaisi yhteenvedon julkisten hankintojen valvonnasta vuonna 2024
KKV on julkaissut vuosittaisen raporttinsa julkisten hankintojen valvonnasta vuonna 2024. KKV:n käsittelemissä tapauksissa korostuivat hankinnat sosiaali- ja terveysalalla, rakentamisessa ja kiinteistönhuollossa. KKV sai selvityksensä päätökseen viidessätoista tapauksessa, joissa hankintayksikön todettiin toimineen hankintalain vastaisesti. Neljässätoista tapauksessa toimenpiteet käsittivät hallinnollista ohjausta ja yhdessä tapauksessa KKV teki esityksen markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämiseksi. Lue uutinen ja koko raportti KKV:n verkkosivuilta.
Kuluttaja-asiamies nosti ensimmäisen edustajakanteensa
Kuluttaja-asiamies vaatii ensimmäisessä edustajakanteessaan markkinaoikeutta kieltämään Finnairin toimintatavan, jossa se hylkää matkustajien korvausvaatimuksia sillä perusteella, ettei matkustaja ole esittänyt vaatimuksiaan kahden kuukauden kuluessa lentopäivästä. Lentomatkustajille vähimmäisoikeudet takaavassa EU-asetuksessa taikka kansallisessa lainsäädännössä ei määritellä, missä ajassa korvausvaatimus on tehtävä. Kuluttaja-asiamiehen mukaan Finnair on tulkinnut asetusta siten, että kuluttajien on tehtävä korvausvaatimus kohtuullisessa ajassa, jonka Finnair on määritellyt olevan kaksi kuukautta. Kuluttaja-asiamies katsoo, ettei Finnair ole pystynyt esittämään lainmukaista perustetta hylkäämiskäytännölleen.
Edustajakanteen mahdollistava laki tuli voimaan kesällä 2023, ja kyse on ensimmäisestä tapauksesta, jossa kuluttaja-asiamies hyödyntää kannemuotoa. Edustajakanteen keskeinen ero kieltokanteeseen on, että asian vireilletulo keskeyttää velan vanhentumisen niiden kuluttajien osalta, joita kanne koskee. Lue lisää KKV:n verkkosivuilla julkaistusta tiedotteesta.
