Tähän uutiskatsaukseen on tiivistetty viimeaikaisia oikeustapauksia ja viranomaisratkaisuja sekä tietoa lainsäädäntömuutoksista ja muista ajankohtaisista hankkeista kilpailuoikeuden, toimialasääntelyn ja kauppapolitiikan saralla.
Viimeaikaista oikeuskäytäntöä
Euroopan unionin tuomioistuin hylkäsi lentoyhtiöiden valitukset lentorahtia koskeneessa kartelliasiassa
Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on 26.2.2026 antanut joukon tuomioita, joilla se hylkää 12 lentoyhtiön valitukset yleisen tuomioistuimen tuomiosta lentorahtikartellia koskeneessa asiassa. Lentorahtikartellissa oli kyse vuosina 1999–2006 toimineesta lentoyhtiöiden välisestä hintakartellista, jossa yhtiöt olivat sopineet erityisesti erilaisten lisämaksujen asettamisesta lentorahtikuljetuksille. Tuomiot merkitsevät kokonaisuudessaan 25 vuotta kestäneen prosessin päättymistä
Komissio antoi asiassa päätöksen alun perin vuonna 2010, mutta kyseinen päätös kumottiin unionin yleisessä tuomioistuimessa komission tekemien menettelyvirheiden vuoksi. Vuonna 2017 komissio antoi asiassa uuden päätöksen, josta lentoyhtiöt valittivat yleiseen tuomioistuimeen. EUT:n nyt antamassa päätöksessä oli kyse tästä yleisen tuomioistuimen tuomiosta tehdystä valituksesta.
Ensinnäkin EUT hylkäsi lentoyhtiöiden väitteet siitä, ettei komissiolla ollut toimivaltaa tapauksessa kolmansista maista EU:hun suuntautuvien lentorahtipalvelujen osalta. EUT totesi, että yleinen tuomioistuin oli arvioinut komission toimivaltaisuutta oikein, kun se oli perustanut ratkaisunsa toimivallasta kartellitoiminnan vaikutuksiin EU:ssa. Toisekseen EUT totesi, että menettelyn voitiin katsoa yhdeksi yhtenäiseksi rikkomukseksi, vaikka rikkomuksen kokonaiskestoon sisältyi ajanjaksoja, joilta näyttöä ei ollut saatavilla. Lisäksi EUT totesi olevan mahdollista ulottaa lentoyhtiöiden vastuu myös sellaisiin reitteihin, joilla yhtiöt eivät itse toimi, jos yhtiöt ovat kuitenkin omalla toiminnallaan tukeneet kartellin tavoitteiden saavuttamista ja olleet tietoisia toimenpiteistä, joita muut siihen osallistuvat yhtiöt suunnittelivat tai panivat toimeen. Kolmanneksi EUT hylkäsi lentoyhtiöiden väitteet komission toimivallan vanhentumisaikaan liittyen. Yhden lentoyhtiön osalta EUT alensi sakon määrää yleisen tuomioistuimen tekemän laskentavirheen vuoksi. Lue lisää EUT:n lehdistötiedotteesta täällä.
Lainsäädäntö
Hallitus antoi esityksen eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon toimeenpanemiseksi
Hallitus antoi 5.3.2026 esityksen (HE 17/2026 vp), jolla ehdotetaan säädettäväksi kaksi uutta lakia sekä muutettavaksi useita lakeja eurooppalaisen digitaalisen identiteetin lompakon toimeenpanemiseksi Suomessa. Hallituksen esityksen taustalla on EU:n muutettu asetus sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisiin transaktioihin liittyvistä luottamuspalveluista (asetus (EU) 910/2014 muutoksineen, eIDAS-asetus), joka asettaa jäsenvaltioille muun muassa velvoitteen tarjota digitaalisen identiteetin lompakko vuoden 2026 aikana.
Hallituksen esityksessä ja eIDAS-asetuksessa tarkoitettu digitaalinen lompakko on mobiililaitteessa käytettävä sovellus, jonka avulla käyttäjä voi todentaa henkilöllisyytensä sähköisesti. Lisäksi lompakon kautta käyttäjä pystyy hallinnoimaan itseään koskevia henkilötietoja sähköisten attribuuttitodistusten avulla, jotka voivat olla esimerkiksi todistuksia ajo-oikeudesta tai suoritetusta tutkinnosta. Lompakon avulla voisi myös tehdä sähköisiä allekirjoituksia. Hallituksen esitys koskee myös digitaalista henkilöllisyystodistusta, joka mahdollistaisi henkilöllisyyden osoittamisen ja jota voisi käyttää digitaalisen identiteetin lompakon kautta. Digitaalinen henkilötodistus perustuisi voimassa olevaan Suomen passiin tai henkilökorttiin ja sitä voisi käyttää henkilöllisyyden osoittamiseen erityisesti käyntiasioinnissa.
Suomessa lompakon toteuttaa Digi- ja väestötietovirasto. Lisäksi lompakkoja voisivat tarjota myös yksityiset toimijat. Lompakon voivat ottaa käyttöön niin luonnolliset henkilöt kuin oikeushenkilötkin. Ehdotettujen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2026. Lue lisää valtiovarainministeriön verkkosivuilla julkaistusta tiedotteesta ja tutustu hallituksen esitykseen eduskunnan verkkosivuilla täällä.
Hallituksen esitys uudeksi ydinenergialaiksi eduskuntaan
Hallituksen esitys uudeksi ydinenergialaiksi on lähetetty eduskunnalle 12.3.2026. Uuden ydinenergialain tavoitteena on muun muassa yksinkertaistaa sääntelyä, selkeyttää viranomaisrooleja, ylläpitää valvonnan korkea taso sekä huomioida uudenlaiset ydinvoimalahankkeet kuten pienydinvoimalat. Uudistuksen myötä esimerkiksi lupajärjestelmää kevennettäisiin hankkeiden alkuvaiheessa, minkä lisäksi hankkeista yhteiskunnalle koituvan kokonaisedun arviointi toteutettaisiin nykyistä yleisluontoisempana valtioneuvoston periaatepäätöksellä tai pienempien hankkeiden tapauksessa työ- ja elinkeinoministeriön päätöksellä. Ydinenergialaissa säädetään kattavasti muun muassa ydinmateriaalivalvonnasta, ydinvoimaloista, ydinaineiden ja -jätteiden kuljetuksesta, ydinjätehuollosta ja talteenottolaitoksista sekä muusta ydinenergian käytöstä.
Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2027. Tutustu hallituksen esitykseen täällä ja lue aiheeseen liittyvä työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla julkaistu tiedote täällä.
Komissio julkaissut luonnoksen uudeksi valtiontukien yleiseksi ryhmäpoikkeusasetukseksi sekä hyväksynyt liikennealan ryhmäpoikkeusasetuksen
Komissio julkaisi luonnoksen uudeksi valtiontukien yleiseksi ryhmäpoikkeusasetukseksi ja ilmoitti 25.2.2026 avanneensa luonnoksesta julkisen kuulemisen. 16.3.2026 komissio puolestaan ilmoitti hyväksyneensä maa- ja multimodaaliliikenteen valtiontukisuuntaviivat ja liikennealan ryhmäpoikkeusasetuksen. Ryhmäpoikkeusasetukset mahdollistavat jäsenvaltioille tiettyjen asetuksen ehdot täyttävien valtiontukien myöntämisen ilman ennakkoilmoitusta tai komission erillistä hyväksyntää.
Komission mukaan ehdotettu uusi yleinen ryhmäpoikkeusasetus on pyritty laatimaan aiempaa selkeämmäksi ja suoraviivaisemmaksi. Uudessa ryhmäpoikkeusasetuksessa otetaan huomioon muuttuneet yhteiskunnalliset sekä markkina- ja teknologiaolosuhteet ja aiempaan ryhmäpoikkeusasetukseen verrattuna sen on tarkoitus vähentää hallinnollista taakkaa sekä helpottaa asetuksen tulkintaa ja soveltamista. Merkittäviä luonnoksessa ehdotettuja muutoksia asetukseen ovat muun muassa tiettyyn toimintaan myönnettävien pienten tukien ehtojen selkeyttäminen sekä pk-yritysten tarpeiden tehokkaampi tunnistaminen. Lisäksi muutoksia ehdotetaan esimerkiksi uusiutuvan energian, työntekijöiden täydennys- ja uudelleenkouluttautumisen, lentokenttien sekä TKI-toiminnan sektoreille.
Komission uudet maa- ja multimodaaliliikenteen valtiontukisuuntaviivat ja liikennealan ryhmäpoikkeusasetus korvaavat aiemmin voimassa olleet rautatieyrityksille myönnettäviä valtiontukia koskevat suuntaviivat. Uudet suuntaviivat kattavat kaikki perinteistä maantieliikennettä kestävämmät maaliikenteen muodot, kuten raide- ja sisävesiliikenteen. Suuntaviivoissa esitetään edellytykset, joiden täyttyessä valtiontuen voidaan katsoa soveltuvan sisämarkkinoille. Liikennealan ryhmäpoikkeusasetuksella puolestaan täydennetään suuntaviivoja vapauttamalla tietyt tukimuodot edellä mainituilla aloilla ilmoitusvelvollisuudesta.
Lue lisää yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen luonnoksesta komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta. Komission julkinen kuuleminen asetusluonnoksesta on avoinna 23.4.2026 saakka. Lisätietoa palautteen lähettämisestä on saatavilla komission verkkosivuilta täältä. Suuntaviivoihin ja liikennealan ryhmäpoikkeusasetukseen voi tutustua tarkemmin komission verkkosivuilla täällä.
Komission ehdottamalla teollisuuden vauhdittamissäädöksellä pyritään tukemaan eurooppalaista teollisuutta
Komissio on 4.3.2026 hyväksynyt lainsäädäntöehdotuksen teollisuuden vauhdittamissäädöksestä, jolla pyritään vahvistamaan valmistavan teollisuuden tuotantokapasiteettia Euroopassa sekä lisäämään Euroopassa valmistettujen puhtaiden teknologioiden ja tuotteiden kysyntää.
Ehdotettu säädös sisältää eriasteisia vaatimuksia teknologioiden ja tuotteiden EU:ssa valmistamiselle ja niiden vähähiilisyydelle. Näitävaatimuksia sovellettaisiin jatkossa julkisissa hankinnoissa ja tukijärjestelmissä. Lisäksi säädöksessä asetetaan ehtoja esimerkiksi ulkomaisille yli sadan miljoonan euron investoinneille, jos kyseisellä maalla on hallussaan yli 40 prosenttia koko maailman valmistuskapasiteetista investoinnin kohteena olevalla alalla. Investointien olisi muun muassa luotava työpaikkoja sekä edistettävä innovointia ja kasvua EU:ssa. Edellä mainitut vaatimukset eivät kuitenkaan pääsääntöisesti rajoittaisi toimijoita sellaisissa maissa, joiden kanssa unioni on solminut kauppasopimuksia.
Vaatimukset olisivat ensi vaiheessa rajattu tiettyihin strategisiin aloihin, kuten teräs-, sementti-, alumiini- ja autoteollisuuteen sekä tiettyihin kestävän kehityksen teknologioihin kuten akkuihin, aurinko-, tuuli-, lämpöpumppu- ja ydinvoimateknologioihin. Myöhemmässä vaiheessa vaatimuksia voitaisiin laajentaa koskemaan myös muita aloja. Lisäksi säädös sisältää edellytykset luoda EU:hun yhtenäinen digitaalinen lupamenettely, jolla virtaviivaistetaan jadigitalisoidaan teollisuushankkeiden lupamenettelyitä esimerkiksi ottamalla käyttöön keskitetty sähköinen asiointipiste ja selkeät aikarajat. Säädöstä käsittelevät seuraavaksi Euroopan parlamentti ja neuvosto. Lue lisää komission lehdistötiedotteesta täällä.
Komissio antoi lainsäädäntöehdotuksen uudesta EU Inc. -yhtiömuodosta yritysten kasvun tueksi
Komissio antoi 18.3.2026 ehdotuksensa uudesta EU Inc. -yhtiömuodosta, joka tarjoaisi yrityksille mahdollisuuden valita toimia yhdenmukaistetun yrityssääntelykokonaisuuden piirissä Euroopan unionin alueella useiden kansallisten järjestelmien sijaan. Ehdotuksen tavoitteena on helpottaa yritysten perustamista, toimintaa ja kasvua EU:ssa. Sillä pyritään myös kannustamaan yrityksiä pysymään EU:ssa ja houkuttelemaan jo muualle siirtyneitä yrityksiä palaamaan unionin alueelle, mikä vahvistaisi EU:n kilpailukykyä. Uusi yhtiömuoto ei korvaisi kansallista lainsäädäntöä, vaan toimisi sen rinnalla vapaaehtoisena vaihtoehtona erityisesti innovatiivisille kasvuyrityksille, jotka pyrkivät skaalautumaan EU:ssa.
Ehdotuksen mukaisen yhtiömuodon perustaminen ja hallinnointi olisi lähtökohtaisesti kokonaan digitaalista, mikä vähentäisi yrityksille koituvia kustannuksia ja helpottaisi ja nopeuttaisi yrityksen perustamista ja ylläpitoa. Ehdotuksen mukaan EU Inc. -yrityksen voisi perustaa verkossa 48 tunnissa ilman vähimmäispääomavaatimusta. Yrityksen tiedot tarvitsisi ilmoittaa vain kerran koko unionin alueelle. Ehdotus sujuvoittaisi yritysten jäsenvaltioiden rajat ylittävää toimintaa purkamalla hallinnollisia esteitä, mikä vahvistaisi sisämarkkinoita.
Ehdotus siirtyy nyt Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi. Komission tavoitteena on saavuttaa yhteisymmärrys esityksestä vuoden 2026 loppuun mennessä. Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta.
Ajankohtaista kauppapolitiikassa
EU ja Kanada aloittaneet neuvottelut digitaalista kauppaa koskevasta sopimuksesta
Komissio ilmoitti 6.3.2026 EU:n aloittaneen neuvottelut Kanadan kanssa EU:n ja Kanadan välisen digitaalista kauppaa koskevan sopimuksen (Digital Trade Agreement, DTA) solmimiseksi. Sopimuksella pyrittäisiin helpottamaan eurooppalaisten ja kanadalaisten yritysten digitaalista kaupankäyntiä sekä suojaamaan kuluttajia verkossa. Sopimuksen odotetaan asettavan selkeät ja ennustettavat säännöt EU:n ja Kanadan väliselle digitaaliselle kaupankäynnille, millä edistettäisiin kaupankäynnin ennustettavuutta, turvallisuutta ja reiluutta. Uusi sopimus tulisi täydentämään yhdeksän vuotta voimassa ollutta EU:n ja Kanadan vapaakauppasopimusta (CETA). Komission tiedotteen mukaan digitaalisen kaupan merkitys kasvaa jatkuvasti ja sopimuksella EU ja Kanada voisivat toimia suunnannäyttäjinä kansainvälisten digitaalisen kaupankäynnin sääntöjen ja korkeiden standardien määrittämisessä. Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta.
Muuta ajankohtaista
EU ja Iso-Britannia tiivistävät yhteistyötä kilpailuvalvonnassa
EU ja Iso-Britannia allekirjoittivat 25.2.2026 kilpailuasioita koskevan yhteistyösopimuksen, joka selkeyttää EU:n kilpailuviranomaisten ja Iso-Britannian kilpailuviranomaisen (CMA) välistä yhteisyötä. Yhteistyösopimus täydentää EU:n ja Iso-Britannian välistä kaupankäynnistä ja yhteistyöstä solmittua sopimusta. Sopimus lisää yhteistyötä EU:n jäsenvaltioiden kansallisten kilpailuviranomaisten ja Iso-Britannian kilpailuviranomaisten välillä esimerkiksi tietojenvaihdon osalta, jonka lisäksi se velvoittaa huolehtimaan osapuolten välillä vaihdettujen tietojen luottamuksellisuudesta. Sopimuksen nojalla osapuolet tulevat esimerkiksi ilmoittamaan toisilleen merkittävistä kilpailunrajoitus- ja yrityskauppatutkinnoista. Sopimus tulee voimaan, kun EU ja Iso-Britannia ovat saattaneet loppuun omat ratifiointiprosessinsa. Lue lisää komission verkkosivuilla sekä KKV:n verkkosivuilla julkaistuista lehdistötiedotteista.
