Tähän uutiskatsaukseen on tiivistetty viimeaikaisia oikeustapauksia ja viranomaisratkaisuja sekä tietoa lainsäädäntömuutoksista ja muista ajankohtaisista hankkeista kilpailuoikeuden, toimialasääntelyn ja kauppapolitiikan saralla.
Viimeaikaista oikeuskäytäntöä
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen suorahankinta Sarastia Oy:ltä oli lainvastainen
Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 8.10.2025 päätöksen, jossa se totesi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Sarastia Oy:ltä tekemän suorahankinnan hankintalain vastaiseksi. Suorahankinta oli lainvastainen, sillä Sarastia Oy:tä ei katsottu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sidosyksiköksi. KHO totesi, että koska hyvinvointialueen omistus Sarastia Oy:stä on hankintahetkellä ollut pieni, ei hyvinvointialueella ole määräysvaltaa Sarastia Oy:ssä, eikä yhtiö täten ole ollut hyvinvointialueen sidosyksikkö. Hankintaan olisi tullut soveltaa hankintalain säännöksiä, eikä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ole ollut perustetta tehdä suorahankintaa Sarastia Oy:ltä. KHO hylkäsi päätöksellään hyvinvointialueen valituslupahakemuksen osittain. Markkinaoikeuden päätöstä ei muutettu.
KHO:n päätös ei ollut yksimielinen, vaan se oli äänestysratkaisu lopputuloksin 3–2. Kaksi oikeusneuvosta jätti eriävät mielipiteet, jotka poikkesivat myös toisistaan. Ensimmäisen eriävän mielipiteen jättänyt oikeusneuvos katsoi, että määräysvallan käyttöä olisi tullut arvioida markkinaoikeuden ratkaisusta poikkeavin tavoin ja että markkinaoikeuden ratkaisu on saattanut olla Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön vastainen. Hän oli kuitenkin enemmistön kanssa samaa mieltä ratkaisun lopputuloksesta. Toisen eriävän mielipiteen jättänyt oikeusneuvos totesi, että markkinaoikeuden päätös yhteisen määräysvallan käytöstä sidosyksikköön perustuu unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä poikkeavasti osakeomistuksen painotukseen. Hänen mukaansa Sarastia Oy olisi pitänyt katsoa hankintayksiköiden sidosyksiköksi, eivätkä hankintayksiköiden siltä tekemät hankinnat siten olleet laittomia suorahankintoja.
Hankintalakiin valmistellaan muutoksia, jotka tulisivat vaikuttamaan myös sidosyksikköhankintoihin. Sidosyksikköhankintoihin valmistellaan 10 prosentin vähimmäisomistusvaatimusta, joka ei kuitenkaan poistaisi hankintalain sisältämää vaatimusta hankintayksikön käyttämästä määräysvallasta sidosyksikössä.
Viranomaistutkinnat ja -päätökset
Guccille, Chloélle ja Loewelle yli 157 miljoonan euron sakot kilpailua rajoittavasta määrähinnoittelusta
Komissio on 14.10.2025 antamillaan päätöksillä sakottanut tunnettuja muotitaloja Guccia, Chloéa ja Loewea EU:n kilpailusääntöjen vastaisesta määrähinnoittelusta. Komissio oli aloittanut tutkinnan muotitalojen toiminnasta omasta aloitteestaan keväällä 2023 ja avannut virallisen menettelyn heinäkuussa 2024. Komission tutkimus paljasti yritysten rajoittaneen tuotteiden itsenäisten jälleenmyyjien hinnanasetantaa verkossa sekä fyysisissä myymälöissä koko Euroopan talousalueella SEUT 101 artiklan vastaisella tavalla.
Yritysten todettiin muun muassa edellyttäneen jälleenmyyjiltään suositusjälleenmyyntihinnoissa ja enimmäisalennuksissa pysymistä. Lisäksi jälleenmyyjiltä edellytettiin alennusten toteuttamista vain tiettyinä tarkemmin määriteltyinä ajankohtina. Joissakin tapauksissa jälleenmyyjiä kiellettiin asettamasta minkäänlaisia alennuksia. Yritysten tarkoituksena oli saada itsenäiset jälleenmyyjät noudattamaan samoja hinnoittelukäytäntöjä ja myyntiehtoja, joita yritykset noudattivat omissa suoramyyntikanavissaan. Tavoitteen saavuttamiseksi yritykset seurasivat jälleenmyyjiensä hinnanasetantaa ja puuttuivat tilanteisiin, joissa tästä poikettiin. Jälleenmyyjien todettiin yleisesti noudattaneen muotitalojen hinnoittelukäytäntöjä.
Komissio huomioi sakkoa alentavana tekijänä sen, että yritykset tekivät komission kanssa yhteistyötä kilpailunrajoituksen tutkinnan aikana. Yritysten toimittamien todisteiden perusteella komissio pystyi tarkentamaan kilpailunrajoituksen ajallista kestoa sekä paljastamaan tälle aiemmin tuntemattoman kilpailusääntöjen rikkomuksen. Lue lisää komission lehdistötiedotteesta komission verkkosivuilla täällä.
Komissio tutkii SAP:n käytänteitä toiminnanohjausjärjestelmien ylläpito- ja tukipalveluissa mahdollisena kilpailunrajoituksena
Komissio on avannut virallisen tutkinnan selvittääkseen, onko ohjelmistovalmistaja SAP rajoittanut kilpailua lisensoimiensa paikallisesti asennettavien toiminnanohjausjärjestelmien ylläpidon ja tukipalveluiden jälkimarkkinoilla SEUT 102 artiklan vastaisella tavalla. Paikallisesti asennettavissa toiminnanohjausjärjestelmissä on kyse sovelluksista, joita asiakas käyttää omilla palvelimillaan ja joille SAP tarjoaa yhtenä kilpailijana muiden joukossa ylläpito- ja tukipalveluita kuten päivityksiä ja teknistä tukea. Komissio katsoo SAP:lla olevan määräävä markkina-asema myös näillä SAP:n lisensoimien toiminnanohjausjärjestelmien jälkimarkkinoilla.
Komissio pitää alustavan tutkintansa perusteella erityisesti seuraavia SAP:n toimintatapoja kilpailun kannalta ongelmallisina: 1) sen edellyttäminen, että asiakas ostaa SAP:lta tuki- ja ylläpitopalveluita kerralla kaikkiin SAP:n lisensoimiin sovelluksiin samanlaisin sopimusedoin; 2) käyttämättömien sopimuslisenssien ylläpito- ja tukisopimusten irtisanomisen estäminen; 3) systemaattinen alkuperäisen sopimuskauden pidentäminen, jonka aikana ylläpito- ja tukisopimuksen irtisanominen ei ole mahdollista; 4) sopimusten uudelleenaktivointiin ja takautuvaan ylläpitoon liittyvien maksujen periminen asiakkailta, jotka palaavat SAP:n ylläpito- ja tukipalveluiden piiriin poissaolojakson jälkeen.
Komission huolena on, että SAP on toimintatavoillaan rajoittanut kolmansien osapuolten kilpailua jälkimarkkinoilla sekä hyväksikäyttänyt määräävää markkina-asemaansa asettaakseen asiakkailleen epäreiluja sopimusehtoja. Komissio käynnistää asiassa seuraavaksi yksityiskohtaisen tutkinnan, ja SAP:lla on mahdollisuus antaa komissiolle sitoumuksia, joilla se torjuu komission esittämiä kilpailuhuolia. Lue lisää komission lehdistötiedotteesta täältä.
Komissio pyytää lausuntoja julkisen yleisradiotoiminnan valtiontukisääntöjen arvioimiseksi
Komissio käynnistää arvioinnin ja pyytää lausuntoja tiedonannosta valtiontukisääntöjen soveltamisesta julkiseen yleisradiotoimintaan. Viimeksi vuonna 2009 päivitetyssä tiedonannossa edellytetään julkisen yleisradiotoiminnan julkiselta rahoitukselta muun muassa avoimuutta, kohtuullisuutta sekä rahoituksen tehokasta valvontaa. Komissio pyrkii selvittämään keskeisiltä sidosryhmiltä valtiontukisääntöjen soveltamisessa ja tulkitsemisessa mahdollisesti ilmenneitä haasteita sekä arvioimaan, täyttääkö tiedonanto nykymuodossaan yhä tavoitteensa. Komissio katsoo yli 15 vuotta vanhojen valtiontukisääntöjen arvioinnin olevan ajankohtaista nyt, kun otetaan huomioon teknologian kehitys sekä muutokset sääntely-ympäristössä ja markkinoissa. Takaraja lausuntojen antamiselle on 14.1.2026. Komission lausuntopyyntöön voi tutustua tarkemmin komission verkkosivuilla julkaistussa lehdistötiedotteessa täällä.
Lainsäädäntö
Alkoholilain uudistus etenee
Kirjoitimme uutiskatsauksessamme 25.6.2025 tuolloin lausuntokierroksella olleesta hallituksen esitysluonnoksesta koskien alkoholin etämyyntiä. Hallitus on 25.9.2025 antanut eduskunnalle varsinaisen esityksensä (HE 131/2025 vp) alkoholilain muuttamiseksi. Hallitus esittää alkoholilakia muutettavaksi siten, että laissa sallittaisiin alkoholin jakeluun ja noutoon perustuvat vähittäismyyntitavat, eli käytännössä alkoholin etämyynti ja kotiinkuljetus.
Hallituksen esitys vastaa suurelta osin lausunnoilla ollutta esitysluonnosta. Lakimuutoksen myötä Alkosta ja alkoholijuomien vähittäismyyntiluvanhaltijoilta voisi ostaa alkoholia toimituksella. Etämyyntimahdollisuus koskisi enintään 8,0 tilavuusprosenttista käymisteitse valmistettua alkoholijuomaa tai muilla tavoin valmistettua enintään 5,5 tilavuusprosenttista alkoholijuomaa. Tätä vahvempia alkoholijuomia voisi ostaa ja noutaa ainoastaan Alkosta tai rajat ylittävän etämyynnin kautta. Lisäksi alkoholilaissa sallittaisiin jatkossa väkevien alkoholijuomien mainonta verkossa.
Hallituksen esitys myös selventää alkoholin rajat ylittävän etämyynnin oikeudellista tilaa. Korkein oikeus on syyskuussa antanut ennakkopäätöksen tapauksessa KKO 2025:71, jossa todettiin alkoholin rajat ylittävän etämyynnin ulkomailta Suomeen olevan laillista nykyisenkin alkoholilain puitteissa. Hallituksen esityksessä todetaan, että laissa säädettäisiin yksiselitteisesti oikeudesta tilata enintään 80 tilavuusprosenttista alkoholia toisista EU-valtioista ja ETA-maista.
Aiemmasta esitysluonnoksesta poiketen esityksestä on poistettu maininnat lakimuutosten Alkon monopolia heikentävistä vaikutuksista. Luonnoksessa esitettiin etämyyntisääntelyn koskevan myös kolmansia maita, mutta varsinaisessa esityksessä etämyyntisääntely on rajattu koskemaan ainoastaan EU-valtioita ja ETA-maita. Esitys ei myöskään sisällä luonnoksessa ehdotettuja tiukennuksia tiettyihin alkoholin markkinointisäännöksiin.
Hallituksen esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Mikäli esitys hyväksytään, on lain tarkoitus tulla voimaan vaiheittain 1.1.2026 alkaen.
Ajankohtaista kauppapolitiikassa
Komissiolta ehdotus EU:n terästeollisuuden suojelemiseksi globaalilta ylikapasiteetilta
Komissio ehdottaa Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle terästullien kiristämistä EU:n terästeollisuuden suojelemiseksi globaalilta ylikapasiteetilta. Komissio huomauttaa teräksen tuotannon globaalin ylikapasiteetin vastaavan viisinkertaisesti EU:n vuotuista teräksen kulutusta, ja että kasvava teräksen tuonti ja kolmansien maiden markkinoiden sulkeminen osaltaan vaikeuttavat eurooppalaisen terästeollisuuden tilannetta. Teollisuudenala kirjasi ennätykselliset tappiot vuonna 2024.
Keskeisimmät komission esittämät suojatoimenpiteet ovat tullivapaan tuontikiintiön laskeminen 47 %:lla 18,3 miljoonaan tonniin vuodessa ja tuontikiintiön ulkopuolisen tullimaksun nostaminen 50 %:iin. Myös Yhdysvallat on asettanut teräkselle 50 %:n tuontitullin. Ehdotuksella on tarkoitus korvata voimassa olevat, kesäkuussa 2026 erääntyvät terästeollisuuden suojatoimet. Komissio painottaa ehdotettujen toimenpiteiden olevan yhdenmukaisia Maailman kauppajärjestön (WTO) velvoitteiden kanssa. Lue lisää komission lehdistötiedotteesta.
Muuta ajankohtaista
Muistio kilpailuneutraliteetin parantamiseksi lausuntokierrokselle
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) syyskuun lopussa julkaisema arviomuistio kilpailuneutraliteettisääntelyn uudistamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Arviomuistio on osa TEM:n kilpailulain 4 a luvussa tarkoitetun kilpailuneutraliteetin vahvistamiseen tähtäävää hanketta, joka pohjautuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen.
TEM:n muistiossa arvioidaan selvityshenkilö Kirsi-Maria Halosen aiemmin julkaistussa raportissa annettuja suosituksia kilpailuneutraliteettisääntelyn tehostamiseksi. Lausuntoja arviomuistioon voi antaa 14.11.2025 saakka lausuntopalvelussa. Tutustu kilpailuneutraliteettisääntelyn uudistamishankkeeseen tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla.
Energiavirasto esittää sähkönjakelupalveluiden maksurakenteiden harmonisointia
Energiavirasto on 10.10.2025 julkaissut lausuttavaksi luonnoksen uudesta sähkönjakelutuotteiden maksukomponentteja yhdenmukaistavasta määräyksestä. Määräys perustuu heinäkuun alussa voimaan tulleeseen sähkömarkkinalain 54 §:n muutokseen, jonka mukaan jakeluverkonhaltijan on tarjottava jakeluverkkonsa käyttäjille näiden tarpeisiin soveltuvia erilaisia sähkönjakelupalveluja. Lakimuutos antoi Energiavirastolle valtuudet antaa tarkempia määräyksiä maksukomponenttien määräytymisperusteista.
Määräyksellä pyritään tarkentamaan ja yhtenäistämään tariffirakenteita kansallisella tasolla, minkä tavoitteena on edistää eri jakeluverkonhaltijoiden palveluiden vertailtavuutta ja erilaisten kulutusjoustopalveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä. Asiakkaiden kannalta uudistus pyrkii parantamaan mahdollisuuksia vaikuttaa näiden omiin sähkön jakelumaksuihin sekä edistämään hinnoittelua kustannusvastaavaampaan suuntaan. Määräysluonnoksessa vahvistetaan yhtenäiset perusteet perus-, energia- ja tehomaksujen määräytymiselle, kuitenkaan vaikuttamatta jakeluyhtiöiden sallittuun kokonaisliikevaihtoon. Jakeluverkkoyhtiöillä säilyisi vapaus päättää, millaisia esimerkiksi aikajaotukseltaan ja hintarakenteeltaan vaihtoehtoisia tuotteita ne asiakkailleen tarjoavat. Sähkömarkkinalain 54 §:n mukaisena edellytyksenä kuitenkin olisi, että jakeluverkkoyhtiön on tarjottava asiakkailleen näiden tarpeisiin soveltuvia tuotteita.
Lausuntoaikaa on 24.11.2025 asti ja määräyksen esitetään tulevan voimaan 1.1.2029. Tutustu aiheeseen tarkemmin Energiaviraston tiedotteessa täällä.
