Tähän uutiskatsaukseen on tiivistetty viimeaikaisia oikeustapauksia ja viranomaisratkaisuja sekä tietoa lainsäädäntömuutoksista ja muista ajankohtaisista hankkeista kilpailuoikeuden, toimialasääntelyn ja kauppapolitiikan saralla.
Viimeaikaista oikeuskäytäntöä
Euroopan unionin yleinen tuomioistuin velvoitti komission maksamaan korkoja palautetuille kartellisakoille
Euroopan unionin yleinen tuomioistuin (EUYT) antoi 25.3.2026 tuomiot asioissa T‑310/21, Air Canada sekä T-313/21, SAS, joilla se määräsi komission maksamaan vahingonkorvausta sekä viivästyskorkoa asioissa kantajina olleille lentoyhtiöille. EUYT velvoitti komission maksamaan Air Canadalle 4,3 miljoonaa euroa ja SAS-yhtiöille 14,4 miljoonaa euroa vahingonkorvausta sekä molemmille 3,5 prosentin korkokannan mukaisesti laskettua viivästyskorkoa korkovaatimusten esittämisestä lähtien.
Asian taustalla oli komission lentorahtikartellia koskeva päätös vuodelta 2010, jossa useille lentoyhtiöille oli määrätty maksettavaksi sakkoja. EUYT oli kuitenkin kumonnut komission kartellipäätöksen kantajia koskevilta osin vuonna 2015, minkä seurauksena komissio palautti sakon pääoman ja sille kertyneet korot kantajille vuonna 2016. Kantajat olivat vaatineet komissiolta kertyneiden korkojen sijaan kiinteämääräisten korkojen maksamista helmikuussa 2021. Komissio kuitenkin kieltäytyi kiinteämääräisten korkojen maksamisesta, jolloin kantajat nostivat vahingonkorvauskanteen.
EUYT tarkasteli tapauksessa, oliko komission tullut maksaa sakoille kiinteämääräistä korkoa sekä sitä, oliko vahingonkorvauskanne nostettu ajoissa. EUYT totesi, että vahingonkorvauskanteen vanhentumisaika oli alkanut siitä hetkestä, kun komissio oli palauttanut sakon pääoman ja kertyneet korot. Vanhentumisaika oli kuitenkin keskeytynyt lentoyhtiöiden vuonna 2021 komissiolle esittämillä vaatimuksilla, joten EUYT katsoi lentoyhtiöiden nostaneen kanteet ajoissa. Komissio vetosi asiassa siihen, että velvollisuus maksaa kiinteämääräisiä korkoja perustui vasta vuonna 2019 annettuun oikeuskäytäntöön, eikä se siten olisi syyllistynyt riittävän ilmeiseen rikkomukseen kiinteämääräisten korkojen maksamatta jättämisellä vuonna 2016. EUYT kuitenkin hylkäsi komission väitteen ja totesi komission rikkoneen SEUT 266 artiklaa riittävän ilmeisesti, jolloin kantajilla oli oikeus vahingonkorvaukseen siitä määrästä, jolla kiinteämääräiset korot ylittivät komission jo maksamat kertyneet korot.
Lue lisää EUYT:n tuomioista asiassa T-310/21 ja asiassa T-313/21.
Viranomaistutkinnat ja -päätökset
Komissio valvoo alaikäisten suojelua digipalvelusäädöksen nojalla
Komissio ilmoitti 26.3.2026 aloittaneensa digipalvelusäädöksen (DSA) mukaisen tutkinnan viestintäpalvelu Snapchatista. Lisäksi komissio tiedotti toiseen tutkintaan liittyen alustavasta näkemyksestään säädöksen rikkomisesta. Molemmat tapaukset liittyvät alaikäisten suojelua koskeviin digipalvelusäädöksen velvoitteisiin.
Snapchatia koskevassa tutkinnassaan komissio selvittää, noudattaako sosiaalisen median viestintäpalvelu DSA:n vaatimuksia. Tutkinnan tarkoituksena on varmistaa, tarjoaako Snapchat alaikäisille riittävän korkean suojan, turvallisuuden ja yksityisyyden tason. Komission mukaan Snapchat on saattanut rikkoa DSA:ta, sillä alaikäiset ovat voineet joutua alustalla alttiiksi houkuttelulle seksuaalisiin tekoihin tai rikolliseen toimintaan sekä saada tietoa laittomista tai ikärajoitetuista tuotteista. Komissio kiinnittää tutkinnassaan erityistä huomiota Snapchatin iänvarmistustoimiin, alaikäisten suojeluun houkuttelulta seksuaalisiin tekoihin, puutteellisiin oletusasetuksiin sekä ikärajoitettujen tuotteiden, kuten alkoholin ja tupakan, myyntiin alustalla. Komissio tarkastelee tutkinnassa myös laittoman sisällön ilmoittamiseen tarkoitettujen työkalujen riittävyyttä.
Toisessa tutkinnassa komissio totesi alustavana näkemyksenään eräiden EU:ssa toimivien aikuisviihdepalvelujen rikkoneen digipalvelusäädöstä, kun nämä eivät ole riittävällä tavalla suojanneet alaikäisiä altistumiselta pornografiselle sisällölle. Komissio katsoo, etteivät alustat ole riittävän huolellisesti tunnistaneet ja arvioineet palveluidensa alaikäisiin kohdistuvia riskejä. Silloinkin kun alustat havaitsivat tällaisia riskejä, niihin ei komission mukaan kohdistettu perusteellista ja metodologioiltaan objektiivista arviointia. Komission mukaan alustat ovat sen sijaan esimerkiksi painottaneet riskiarvioinneissaan epäsuhtaisesti liiketoiminnallisia tekijöitä alaikäisten suojelun sijaan. Komission mukaan alustoilla on tällä hetkellä käytössä ainoastaan käyttäjän oma ilmoitus yli 18 vuoden iästä, mitä ei pidetä DSA:n nojalla riittävänä toimenpiteenä. Komission mukaan alustat eivät ole ottaneet käyttöön muitakaan riittäviä keinoja alaikäisten suojelemiseksi. Tässä vaiheessa tutkintaa komissio edellyttää alustoilta yksityisyyden suojaa kunnioittavien iänvarmistustoimien käyttöönottoa.
Sekä Snapchatista aloitettu tutkinta että komission esittämä alustava näkemys liittyvät vuonna 2025 julkaistuihin DSA:n alaikäisten suojelua koskeviin suuntaviivoihin, joiden avulla komissio on alkanut selvittää, noudattavatko alustat niille asetettua velvoitetta alaikäisten suojelusta. Lue lisää komission Snapchatia koskevasta tutkinnasta komission lehdistötiedotteesta täällä sekä alustavasta näkemyksestä täällä.
Lainsäädäntö
Hallitus esittää yleistä ulosmyyntioikeutta alkoholijuomien pientuottajille
Hallitus on 1.4.2026 antanut eduskunnalle esityksen, jolla laajennetaan alkoholijuomien pientuottajien oikeutta myydä tuotteitaan valmistuspaikalta. Hallitus esittää nykyisten tilaviini- ja käsityöläisolutpoikkeuksien kumoamista ja korvaamista yleisellä poikkeuksella, joka koskisi kaikkia alkoholijuomien pientuottajia kuten panimoita, tilaviinin tuottajia sekä tislaamoita. Poikkeus koskisi sellaisia alkoholijuomien valmistajia, joiden vuotuinen tuotanto alittaa 100 000 litraa alkoholijuomia puhtaaksi alkoholiksi muutettuna. Poikkeus soveltuisi samalla tavalla riippumatta alkoholijuomien vahvuudesta, vaikuttamatta kuitenkaan vähittäismyynnin yleisten vahvuusrajojen piirissä olevien alkoholijuomien myyntiin. Vähittäismyynti edellyttäisi valmistajalta vähittäismyyntilupaa ja olisi sidottu valmistuspaikkaan tai tämän välittömään läheisyyteen, eikä siten mahdollistaisi alkoholijuomien kotiinkuljetusta. Poikkeuksen piiriin kuuluvia alkoholijuomia saisi myydä ainoastaan yhdestä valmistuspaikasta, jonka lisäksi myynnille asetetaan 25 000 litran vuotuinen enimmäisraja puhtaaksi alkoholiksi muutettuna. Lue lisää sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteesta täällä ja tutustu hallituksen esitykseen eduskunnan sivuilla täällä.
Ajankohtaista kauppapolitiikassa
EU ja Australia sopuun laajasta vapaakauppasopimuksesta
EU ja Australia ovat 24.3.2026 ilmoittaneet solmivansa turvallisuus- ja puolustuskumppanuuden sekä saattaneensa päätökseen neuvottelut vapaakauppasopimuksesta. Kauppasopimuksen myötä yli 99 % EU:n Australiaan suuntautuvan tavaraviennin tulleista poistetaan. Lisäksi Australian palvelumarkkinat avataan keskeisillä aloilla, kuten rahoitus- ja televiestintäpalveluissa. Sopimus sisältää myös muita kaupankäyntiä helpottavia kohtia liittyen esimerkiksi EU:hun sijoittuneiden yritysten mahdollisuuksien osallistua Australian julkisiin hankintoihin parantamiseen, tiedonsiirtoa koskeviin vaatimuksiin sekä kriittisten raaka-aineiden kaupankäynnin helpottamiseen. Sopimuksessa suojellaan etenkin EU:n maataloussektoria esimerkiksi tariffikiintiöillä sekä erillisellä kahdenvälisen suojamekanismin käyttöönotolla. Sopimus vahvistaa EU:n kauppasopimusten verkkoa indopasifisella alueella, jonka valtioista EU on viime aikoina solminut kauppasopimukset myös Intian ja Indonesian kanssa.
Lue lisää komission verkkosivuilla täällä ja erityisesti kauppasopimukseen liittyen täällä.
Euroopan parlamentti ja neuvosto pääsivät sopuun tulliliittoa koskevista uudistuksista
Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittivat 26.3.2026 sopineensa merkittävistä muutoksista EU:n tulliliittoa koskevaan sääntelyyn. Uudistuksen taustalla ovat lisääntynyt verkossa tapahtuva kaupankäynti, geopoliittiset paineet sekä tullimenettelyjen monimutkaisuus ja pirstaleisuus jäsenvaltioiden välillä. Uudistuksella pyritään vastaamaan erityisesti lisääntyneen sähköisen kaupankäynnin tuomiin haasteisiin sekä digitalisoimaan, nykyaikaistamaan ja yksinkertaistamaan tulliasioihin liittyviä menettelyjä.
Uudistuksen myötä EU saa oman tulliviranomaisensa (EUCA), jonka toimipaikka perustetaan Ranskan Lilleen. EU:n tulliviranomaisen tehtävänä on koordinoida tulliyhteistyötä ja varmistaa riskienhallinta. Lisäksi EU:n tulliviranomaisen hallintaan perustetaan uusi EU:n tullin tietokeskus (EU Customs Data Hub), joka toimii maahantuojille ja maastaviejille keskitettynä digitaalisena alustana tulliasioiden hoitamiseen sekä mahdollistaa tullitietojen yhtenäisen ja reaaliaikaisen saatavuuden eri toimijoille. Uudistuksella pyritään vahvistamaan yhteistyötä yritysten kanssa ja yksinkertaistamaan niiden taakkaa tulliasioissa. Lisäksi uudistuksen tarkoituksena on muun muassa tehostaa tullimaksujen keräämistä sekä tiukentaa EU:n lainsäädännön vastaisten sekä vaarallisten tuotteiden valvontaa. Viimeistään loppuvuonna 2026 on tarkoitus ottaa käyttöön uusi käsittelymaksu EU:hun tuoduille tuotteille tulliviranomaisten kulujen kattamiseksi.
Uudistus lisää merkittävästi verkkokauppa-alustojen vastuuta, sillä uudistuksen myötä alustat katsotaan tuotteiden virallisiksi maahantuojiksi. Verkkokaupat vastaavat siten jatkossa tullimaksujen suorittamisesta ja tuotteiden sääntöjenmukaisuudesta. Lue tulliuudistuksesta lisää komission, Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin neuvoston verkkosivuilla julkaistuista lehdistötiedotteista.
Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät ehdotuksen EU:n terästeollisuuden suojelemiseksi
Kirjoitimme uutiskatsauksessamme 24.10.2025 komission ehdotuksesta koskien terästullien kiristämistä EU:n terästeollisuuden suojelemiseksi globaalilta ylikapasiteetilta. Euroopan parlamentti ja neuvosto ilmoittivat 13.4.2026 saavuttaneensa yhteisymmärryksen neuvotteluissa ja hyväksyneensä komission syksyllä antaman ehdotuksen. Suojatoimilla pyritään rajoittamaan ylikapasiteetista johtuvia kielteisiä vaikutuksia kaupankäyntiin, suojaamaan EU:n terästeollisuuden työpaikkoja sekä tukemaan EU:n hiilestä irtautumiseen liittyviä tavoitteita.
Keskeisimpiä sovittuja suojatoimenpiteitä on teräksen tullivapaan tuontikiintiön laskeminen 18,3 miljoonaan tonniin vuodessa. Kiintiön ylittävältä osalta EU:n ulkopuolelta tuodusta teräksestä peritään 50 prosentin tulli. Lisäksi suojatoimenpiteisiin sisältyy uusia jäljitettävyyttä ja läpinäkyvyyttä parantavia toimia EU:hun tuotavan teräksen toimitusketjussa. Suojatoimenpiteitä ei sovelleta ETA-maista tuotavaan teräkseen.
Suojatoimet on tarkoitus saattaa voimaan viimeistään 1.7.2026, jolloin tämänhetkiset terästeollisuuden suojatoimet erääntyvät.
Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta.
Muuta ajankohtaista
DMA-täytäntöönpano: Komission Google Search -tutkinta täytti kaksi vuotta ilman päätöstä
Komissio avasi maaliskuussa 2024 digimarkkinasäädöksen (DMA) nojalla tutkinnan Alphabetin Google Search -hakupalvelua vastaan epäillyn omien palveluiden suosimisen johdosta. Tutkinnan kohteena on Alphabetin toiminta Google Play -sovelluskaupassa sekä omien palveluiden suosiminen Google Search -palvelussa. Maaliskuussa 2025 komissio lähetti Alphabetille alustavat löydöksensä. Muodollista laiminlyöntipäätöstä ei maaliskuun 2026 loppuun mennessä ole kuitenkaan annettu.
Kahdeksantoista eurooppalaista toimiala- ja kuluttajajärjestöä vaati maaliskuussa 2026 komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenille ja varapuheenjohtaja Teresa Riberalle ja Henna Virkkuselle osoitetussa kirjeessään päätöstä asiassa ennen tutkinnan kaksivuotismerkkipäivää. Järjestöt totesivat, että huolimatta kolmen vuoden vuoropuhelusta, työpajoista ja Alphabetin lukuisista ehdotuksista Google Searchin muuttamiseksi DMA:n 6 artiklan 5 kohdan mukaiseksi sitovaa vaatimustenmukaisuutta ei ole saavutettu, ja eurooppalaiset kuluttajat ja yritykset kohtaavat edelleen epävarmuutta siitä, milloin palvelun hakutulokset täyttävät lain edellyttämän syrjimättömyysvaatimuksen.
Tilanne poikkeaa muiden DMA:n mukaisten portinvartijoiden kohtelusta. Komissio avasi Applea ja Metaa koskevat tutkinnat samanaikaisesti Alphabetin tutkinnan kanssa maaliskuussa 2024 ja antoi niissä laiminlyöntipäätöksensä noin 13 kuukauden kuluttua huhtikuussa 2025, jolloin Metalle määrättiin 200 miljoonan ja Applelle 500 miljoonan euron sakot. Alphabetin Google Search -tutkinta on nyt kestänyt yli kaksi vuotta ilman vastaavaa päätöstä.
Tutustu toimiala- ja kuluttajajärjestöjen avoimeen kirjeeseen täällä ja komission tutkintaa koskeviin lehdistötiedotteisiin tarkemmin täällä ja täällä.
