Tähän uutiskatsaukseen on tiivistetty viimeaikaisia oikeustapauksia ja viranomaisratkaisuja sekä tietoa lainsäädäntömuutoksista ja muista ajankohtaisista hankkeista kilpailuoikeuden, toimialasääntelyn ja kauppapolitiikan saralla.
Viimeaikaista oikeuskäytäntöä
EUT: Kansallinen lainsäädäntö voi velvoittaa alustat maksamaan korvauksia lehtisisältöjen käytöstä
Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) antoi 12.5.2026 tuomion asiassa C-797/23, jossa se otti kantaa Italian lainsäädäntöön, jolla lehtikustantajille taataan oikeus korvaukseen silloin, kun alustayhtiöt käyttävät niiden julkaisuja verkossa. Meta oli riitauttanut Italian viestintäviranomaisen (AGCOM) päätöksen, jolla vahvistettiin korvauksen määrittämisperusteet, väittäen Italian lainsäädännön olevan ristiriidassa EU:n tekijänoikeusdirektiivin sekä elinkeinovapauden kanssa.
EUT katsoi Italian lainsäädännön olevan EU-oikeuden mukainen. Tuomioistuimen mukaan korvausjärjestelmä on sallittu, kun korvaus on vastike kustantajan suostumuksesta julkaisujensa käyttöön, kustantajalla säilyy oikeus kieltäytyä suostumuksesta tai antaa se maksutta, eikä alustoja voida velvoittaa maksamaan ilman yhteyttä julkaisujen tosiasialliseen käyttöön. EUT hyväksyi myös alustoille asetetut velvollisuudet neuvotella kustantajien kanssa, olla rajoittamatta sisältöjen näkyvyyttä neuvottelujen aikana sekä toimittaa korvauksen laskemiseksi tarvittavat tiedot. Tuomioistuin kuitenkin selvensi, että direktiivi ei velvoita alustoja käyttämään lehtisisältöä lainkaan ja korvausvelvoite syntyy vasta, kun alusta tosiasiallisesti käyttää julkaisuja.
Lue lisää EUT:n verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta ja tutustu tuomioon täällä. Tarkempi analyysin tuomiosta löytyy sisarblogistamme.
Unionin yleinen tuomioistuin kumosi Facebook Marketplacen nimeämisen digimarkkinasäädöksen mukaiseksi ydinalustapalveluksi
Unionin yleinen tuomioistuin (EUYT) antoi 3.6.2026 tuomion asiassa T-1078/23, jossa se kumosi komission vuonna 2023 tekemän päätöksen siltä osin kuin Facebook Marketplace oli nimetty digimarkkinasäädöksen (DMA) mukaiseksi ydinalustapalveluksi. Facebook Messengerin osalta nimeäminen pysyi voimassa.
Tuomioistuimen mukaan komissio laiminlöi perusteluvelvollisuutensa Marketplacen kohdalla. Alustan luokittelu ydinalustapalveluksi (tarkemmin verkossa toimivaksi välityspalveluksi) edellytti riittävää määrää yrityskäyttäjiä. Meta oli kuitenkin tehnyt Marketplaceen muutoksia, joiden seurauksena alustalla ei Metan mukaan enää ollut komission käyttämän tunnistamiskriteerin mukaisia yrityskäyttäjiä. Tuomioistuimen mukaan komissio ei ollut riittävästi perustellut, miksi Marketplace voitiin lukea verkossa toimivaksi välityspalveluksi toteutetuista muutoksista huolimatta.
Messengerin osalta EUYT vahvisti komission päätöksen. Se katsoi Messengerin Facebookista erilliseksi viestintäpalveluksi, koska sillä on oma sovelluksensa, sitä voi käyttää ilman Facebook-tiliä, ja Meta on itsekin markkinoinut sitä itsenäisenä palveluna. Tuomioistuin hylkäsi Metan väitteen Messengeristä pelkkänä Facebookin keskustelutoimintona, sillä Meta ei esittänyt riittäviä perusteita portinvartijaoletuksen kumoamiseksi.
Lue lisää EU:n tuomioistuimen virallisilla verkkosivuilla julkaistusta tiedotteesta ja tutustu tuomioon täällä.
Viranomaistutkinnat ja -päätökset
KKV esittää 9,4 miljoonan euron seuraamusmaksuja marjakartellista
KKV esitti 27.5.2026 yhteensä noin 9,4 miljoonan euron seuraamusmaksuja neljälle luonnonmarja-alan yhtiölle kartellista, johon yhtiöt olivat KKV:n mukaan osallistuneet vuosina 2013–2023. Viides yhtiöistä vapautettiin seuraamusmaksusta leniency-menettelyn perusteella.
KKV:n esityksen mukaan kartelli koostui kahdesta toisiinsa kytkeytyvästä osasta. Ostokartellin ytimessä oli poimijahintojen koordinointi. Esityksen mukaan yhtiöt vaihtoivat keskenään tietoa nykyisistä ja tulevista hankintahinnoista sekä toisinaan nimenomaisesti sopivat yhtäaikaisista hinnanmuutoksista täten rajoittaen yhtiöiden keskinäistä hintakilpailua hankintamarkkinalla. Tämä oli erityisen vahingollista, koska poimijoiden mahdollisuudet vaihtaa marjojen ostajaa olivat heikot. Tietojenvaihtokartelli puolestaan kattoi pakastettujen marjojen tukkumyyntimarkkinaan vaikuttavan strategisen informaation. Esityksen mukaan yhtiöt vaihtoivat tietoja poimijamääristä, poimijoiden keräämistä kilokohtaisista marjamääristä, varastotilanteesta sekä myyntihinnoista ja markkinoiden kehityksestä. Yhteydenpito tapahtui pääosin puhelimitse sekä WhatsApp- ja tekstiviestein.
KKV arvioi menettelyn yhdeksi yhtenäiseksi rikkomukseksi, koska kaikella toiminnalla pyrittiin samaan tavoitteeseen samojen yhtiöiden kesken ja yhtiöiden välinen yhteydenpito oli luonteeltaan samanlaista kymmenen vuoden ajan. KKV katsoi yhtiöiden muodostaneen yhden yhtenäisen kilpailurikkomuksen, joka jatkui vuosina 2013–2023. Arvio kattoi myös ajanjaksot, joilta suoraa näyttöä oli niukemmin, koska rikkomuksen jatkuvuus voitiin KKV:n mukaan päätellä kokonaisnäytöstä ja välillisistä todisteista. KKV arvioi menettelyn tarkoitukseen perustuvaksi kilpailunrajoitukseksi, jolloin vaikutusten erillinen todentaminen ei ollut tarpeen. Asia etenee seuraavaksi markkinaoikeuden ratkaistavaksi.
Lue lisää ja tutustu seuraamusmaksuesityksen julkiseen versioon KKV:n verkkosivuilla julkaistusta tiedotteesta.
Komissio määräsi Temulle sakon digipalvelusäädöksen riskianalyysivelvoitteen laiminlyönnistä
Euroopan komissio määräsi 28.5.2026 Temu-verkkokaupalle 200 miljoonan euron sakon digipalvelusäädöksen (DSA) nojalla. Sakko perustuu siihen, että Temu on komission mukaan laiminlyönyt DSA:n 34 artiklan mukaisen velvollisuutensa tunnistaa, analysoida ja arvioida huolellisesti alustallaan laittomien tuotteiden leviämiseen liittyviä järjestelmäriskejä sekä EU:n kuluttajille aiheutuvia haittoja.
Komission mukaan Temun vuonna 2024 toteutettu riskianalyysi oli puutteellinen usealla tavalla. Riskiarviointi perustui yleiseen tietoon verkkokauppa-alan riskeistä eikä Temun omaan palveluun ja siinä aliarvioitiin merkittävästi laittomien tuotteiden esiintymistodennäköisyys sekä jätettiin huomiotta se, kuinka alustan suosittelujärjestelmät ja vaikuttajamarkkinointi voivat vahvistaa laittomien tuotteiden leviämistä. Riskiarvioinnin puutteellisuutta havainnollistaa muun muassa komission toimeksiannosta toteutettu koeosto, jonka puitteissa hankittuihin latureihin ja vauvanleluihin todettiin liittyvän huomattavia turvallisuuspuutteita.
Komission päätös korostaa, että DSA:n mukaisen riskianalyysin toteuttaminen on itsenäinen ja vakavasti otettava velvoite. Temun tulee 28.8.2026 mennessä esittää komissiolle suunnitelma toimenpiteistä rikkomuksen korjaamiseksi. Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta.
Lainsäädäntö
Lausuntokierros kilpailulakiin esitetyistä muutoksista alkoi
Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti 18.5.2026 avatusta lausuntokierroksesta, jossa pyydetään lausuntoja kilpailulain muuttamisesta annettuun hallituksen esitysluonnokseen. Luonnoksen mukaan kilpailuneutraliteettisääntelyn soveltamisalaan kuuluville julkisyhteisöille asetettaisiin velvollisuus laatia kirjallinen arviointi kilpailuneutraliteettisääntelyn noudattamisesta. Esityksessä kilpailulakiin lisättäisiin sekä määritelmä kilpailutilanteessa markkinoilla tapahtuvasta toiminnasta että nimenomainen vaatimus toimia markkinaehtoisesti tai niin, ettei toiminta vääristä kilpailua.
Markkinaehtoisen toiminnan vaatimus ehdotetaan kirjattavaksi kilpailulakiin aiempaa laajempana, jolloin se kattaisi pelkän hinnoittelun sijaan myös rahoitustoimenpiteet, investointipäätökset ja muut liiketoimintaa koskevat ratkaisut. Lisäksi KKV:lle ehdotetaan luonnoksessa uutta priorisointiperustetta, jonka nojalla se voisi jättää asian tutkimatta, jos julkisyhteisön toiminnan ei todennäköisesti katsottaisi tapahtuvan kilpailutilanteessa markkinoilla. Muutos vastaisi paremmin kilpailunrajoitusasioissa jo voimassa olevaa priorisointisääntelyä ja tehostaisi valvontaresurssien kohdentamista merkityksellisimpiin tapauksiin.
Esitysluonnoksen taustalla on maaliskuussa 2025 julkaistu selvitys kilpailuneutraliteetin parantamisesta. Lausuntokierros on avoinna 29.6.2026 saakka ja ehdotettujen lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alussa. Lue lisää työ- ja elinkeinoministeriön verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta ja tutustu esitysluonnokseen ja lähetä lausunto täällä.
EU keventää yritysten sääntelytaakkaa ja suoraviivaistaa tekoälysäädöstä innovaatioiden vauhdittamiseksi
Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat poliittisen yhteisymmärryksen tekoälysäädöksen (AI Act) muuttamisesta osana komission Digital Omnibus -pakettia, jolla pyritään yksinkertaistamaan EU:n digitaalista sääntelyä. Muutosten tavoitteena on helpottaa tekoälysäädöksen täytäntöönpanoa yrityksille sekä edistää innovointia säilyttäen samalla säädöksen tarjoaman suojan tason.
Keskeisimmät muutokset koskevat säädöksen soveltamisaikataulun selkeyttämistä, pk-yrityksille myönnettävien yksinkertaistettujen sääntöjen soveltamisalan laajentamista sekä tekoälyasetuksen ja muun EU-sääntelyn välisten päällekkäisyyksien poistamista. Aiempaa useammille yrityksille annetaan jatkossa mahdollisuus testata tekoälyratkaisujaan valvotuissa kokeiluympäristöissä ennen markkinoille tuloa. Lisäksi muutoksilla myös pyritään kansalaisten suojelemiseen kieltämällä sellaiset tekoälysovellukset, joiden avulla voidaan tuottaa ei-suostumuksellista seksuaalista sisältöä.
Sopimus etenee seuraavaksi Euroopan parlamentin ja neuvoston muodolliseen hyväksymismenettelyyn. Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta lehdistötiedotteesta.
Ajankohtaista kauppapolitiikassa
EU:n ja Yhdysvaltain kauppasopimuksen täytäntöönpanosta poliittinen yhteisymmärrys
Euroopan parlamentti ja neuvosto saavuttivat 20.5.2026 poliittisen yhteisymmärryksen kahdesta asetuksesta, joilla pannaan täytäntöön EU:n ja Yhdysvaltojen elokuussa 2025 antamassa yhteislausumassa sovitut kauppapoliittiset sitoumukset. Asetusten nojalla EU poistaa tullit yhdysvaltalaisilta teollisuustuotteilta sekä myöntää tullietuuksia tietyille maatalous- ja merituoteryhmille. Yhdysvallat puolestaan sitoutuu soveltamaan enintään 15 prosentin tullikattoa suurimpaan osaan EU:n viennistä, mukaan lukien autot, puolijohteet ja lääkevalmisteet.
Asetuksiin sisältyy useita EU:n taloudellisia etuja turvaavia mekanismeja. Suojalauseke mahdollistaa nopeat toimenpiteet, jos yhdysvaltalainen tuonti kasvaa merkittävästi ja uhkaa vakavasti vahingoittaa EU:n tuottajia. Lisäksi asetuksiin sisältyy erillinen keskeyttämismekanismi tilanteisiin, joissa Yhdysvallat laiminlyö yhteislausuman sitoumukset tai muutoin heikentää sen tavoitteita. Teräksen ja alumiinin johdannaistuotteiden osalta EU voi keskeyttää myönnytykset, jos Yhdysvallat soveltaa yli 15 prosentin tullia näihin tuotteisiin vielä 31.12.2026 jälkeen. Asetukset ovat voimassa vuoden 2029 loppuun saakka, jonka jälkeen niiden voimassaoloa voidaan jatkaa.
EU ja Meksiko allekirjoittivat uudistetun kauppasopimuksen
EU ja Meksiko allekirjoittivat 22.5.2026 pidetyssä huippukokouksessa uudistetun kokonaissopimuksen sekä väliaikaisen kauppasopimuksen, jota on tarkoitus soveltaa aikana ennen kokonaissopimuksen voimaantuloa. Osapuolten välisen kaupankäynnin arvo tuotteissa ja palveluissa on jo nyt noin 100 miljardia euroa vuodessa, ja uudistetulla sopimuksella pyritään syventämään tätä suhdetta entisestään.
Kauppapoliittisesti keskeisimpiä uudistuksia ovat maataloustuotteiden parantunut markkinoillepääsy niin Meksikossa kuin EU:ssa, kriittisten raaka-aineiden toimitusketjuyhteistyö sekä EU:ssa toimivien yritysten tasavertainen mahdollisuus tehdä tarjouksia Meksikon julkisiin hankintoihin. Sopimus sisältää myös oikeudellisesti sitovia velvoitteita työ- ja ympäristöoikeuksien sekä vastuullisen liiketoiminnan osalta, joiden rikkomiseen voidaan puuttua erillisellä riidanratkaisumenettelyllä.
Seuraavaksi väliaikainen kauppasopimus etenee EU:n sisäiseen ratifiointimenettelyyn, joka edellyttää Euroopan parlamentin hyväksynnän ja neuvoston päätöksen, kun taas kokonaissopimus edellyttää kaikkien jäsenvaltioiden ratifiointia. Lue lisää komission ja neuvoston verkkosivuilla julkaistuista lehdistötiedotteista täällä ja täällä.
