Tähän uutiskatsaukseen on tiivistetty viimeaikaisia oikeustapauksia ja viranomaisratkaisuja sekä tietoa lainsäädäntömuutoksista ja muista ajankohtaisista hankkeista kilpailuoikeuden, toimialasääntelyn ja kauppapolitiikan saralla.
Viimeaikaista oikeuskäytäntöä
EUT:n tuomio korostaa komission velvollisuutta tutkia valtiontukeen erottamattomasti liittyviä osatekijöitä
Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on antanut 11.9.2025 ratkaisun asiassa C‑59/23 P Austria v Commission (Centrale nucléaire Paks II). Tuomiollaan EUT kumosi aiemman Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen tuomion sekä komission alkuperäisen päätöksen, jolla oli hyväksytty Unkarin myöntämä valtiontuki kahden uuden ydinreaktorin rakentamiselle. Venäjä oli myöntänyt Unkarille reaktoreiden rakentamista varten 10 miljardin euron valtionlainan, minkä lisäksi Unkari kattoi 2,5 miljardia euroa omasta budjetistaan. Unkari suoritti maksut rakentamisesta suoraan venäläiselle urakoitsijalle.
Komissio katsoi valtiontukea koskevassa päätöksessään, että hankintamenettely ei ollut erottamattomasti yhteydessä tukeen, eikä komission siksi tarvinnut tutkia hankintasääntelyn noudattamista valtiontukianalyysin yhteydessä. Itävalta nosti komission päätöksestä kanteen unionin yleisessä tuomioistuimessa, sillä se katsoi, että reaktoreiden rakennusurakka oli annettu venäläiselle yhtiölle suorahankintana ilman EU:n sääntöjen mukaista tarjouskilpailua. Unionin yleinen tuomioistuin hyväksyi komission näkemyksen siitä, että hankintamenettely ei ollut tuen erottamaton osatekijä ja kumosi kanteen. Itävalta valitti yleisen tuomioistuimen tuomiosta EUT:een.
EUT korostaa tuomiossaan vakiintunutta periaatetta, jonka mukaan komission on arvioitava myös sellaisia tuen osatekijöitä, jotka liittyvät niin erottamattomasti tuen kohteeseen, ettei niitä voida arvioida erikseen. Osatekijöiden vaikutusta tuen soveltuvuuteen on arvioitava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 108 artiklan mukaisesti. Tapauksessa reaktoreiden rakentaminen ja sen rahoitus olivat juuri tällainen tukeen erottamattomasti liittyvä osa, koska koko tuen tavoitteena oli nimenomaan reaktoreiden rakentaminen.
Koska hankintamenettelyä ei olisi tullut erottaa tukitoimenpiteestä, unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen. Myös komissio teki oikeudellisen virheen, kun se katsoi, ettei valtiontukianalyysin yhteydessä tarvinnut tutkia EU:n julkisia hankintoja koskevan sääntelyn noudattamista. Lisäksi EUT toteaa komission rikkoneen SEUT 296 artiklan mukaista perusteluvelvollisuutta, sillä komission päätöksestä ei ilmennyt selkeästi, miksi komissio piti suorahankintaa sallittuna.
Näiden oikeudellisten virheiden ja perustelujen puutteellisuuden nojalla EUT kumosi sekä kantelun kohteena olleen yleisen tuomioistuimen tuomion että alkuperäisen riidanalaisen komission päätöksen. EUT:n tuomio korostaa komission velvollisuutta tutkia valtiontuen yhteydessä myös siihen erottamattomasti liittyviä osatekijöitä, kuten hankintamenettelyn laillisuutta. Lisäksi tapaus vahvistaa, että komission on perusteltava päätöksensä avoimesti ja kattavasti, jotta niiden laillisuutta voidaan aidosti arvioida.
Markkinaoikeus on antanut ratkaisun Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojaa koskevassa asiassa
Markkinaoikeus antoi 12.9.2025 ratkaisun MAO 473/2025 Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ja Fingrid Oyj:n välisessä asiassa, joka koskee osapuolten vastuuta järjestelmäsuojasta Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksessa. Järjestelmäsuojalla tarkoitetaan mekanismia, joka suojaa sähköjärjestelmän vakautta ydinvoimalaitoksen vikatilanteissa.
Energiaviraston tammikuussa 2024 antamassa päätöksessä Energiavirasto totesi vastuun järjestelmäsuojasta kuuluvan verkonhaltijalle eli kantaverkkoyhtiö Fingridille. Markkinaoikeus muutti Energiaviraston aiempaa päätöstä Fingridin valituksen perusteella osittain ja totesi, ettei järjestelmäsuoja ole yksin kantaverkkoyhtiön lakisääteinen velvollisuus. Markkinaoikeus katsoi vastoin Energiaviraston päätöstä, että Fingrid oli saanut sopimuksin siirtää järjestelmäsuojaan liittyviä velvoitteita Olkiluoto 3:n rakennuttaneelle ja omistavalle TVO:lle. Markkinaoikeus kumosi Energiaviraston päätöksen siltä osin, kun päätöksessä todettiin Fingridin siirtäneen lakisääteisiä velvollisuuksiaan TVO:lle perusteettomasti. Markkinaoikeus siis totesi, ettei järjestelmäsuoja ole osa lakisääteistä järjestelmävastuuta, vaan se kuuluu sopimusvapauden piiriin.
Markkinaoikeus pysytti Energiaviraston päätöksen siltä osin, kun päätöksessä oli katsottu Fingridin rikkoneen sähkömarkkinalain 45 §:n 2 momentin mukaista velvoitetta saattaa järjestelmäsuojaan liittyvät ehdot ja maksuperusteet Energiaviraston vahvistettavaksi. TVO:n valitus, joka liittyi muun muassa Energiaviraston päätöksen niihin osiin, joissa todettiin, ettei Fingrid ole rikkonut sähkömarkkinalain mukaisia kehittämis-, liittämis- ja siirtovelvollisuuksiaan, sekä Energiaviraston toimivaltaan ja TVO:n valitusoikeuteen, hylättiin kokonaan.
Viranomaistutkinnat ja -päätökset
Komissio hyväksyi lopulliset sitoumukset Microsoft Teams -tapauksessa
Komissio on 12.9.2025 ilmoittanut hyväksyvänsä Microsoftin esittämät lopulliset sitoumukset, joilla Microsoft pyrkii vastaamaan Teams-sovellukseen liittyviin kilpailuhuoliin. Kirjoitimme 23.5.2025 uutiskoosteessa komission käynnistämästä markkinakuulemisesta, jossa komissio pyysi palautetta Microsoftin esittämiin sitoumuksiin. Tapauksen taustalla ovat komission vuosina 2023 ja 2024 aloittamat tutkinnat sekä kesäkuussa 2024 julkaistu väitetiedoksianto liittyen Microsoftin epäiltyyn määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön. Väitetiedoksiannossa komissio totesi alustavana kantanaan Microsoftin syyllistyneen määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön sitomalla Teamsin muihin toimistosovelluksiinsa.
Microsoftin esittämien alkuperäisten sitoumusten mukaan yhtiö lupasi tarjota toimisto-ohjelmistopaketteja ilman Teams-sovellusta ja alentaa tällaisten pakettien hintaa verrattuna Teams-sovelluksen sisältäviin paketteihin, tarjota pitkäaikaisille käyttäjilleen mahdollisuutta vaihtaa tilaukseen, joka ei sisällä Teams-sovellusta, sekä parantaa yhteentoimivuutta ja datan siirrettävyyttä Teamsin ja kilpailevien palvelujen välillä. Alkukesän aikana toteutetun julkisen kuulemisen myötä Microsoft sitoutui alkuperäisten sitoumusten lisäksi myös korottamaan Teams-sovelluksen sisältävien ja sisältämättömien pakettien välistä hintaeroa, ilmoittamaan selkeämmin Teamsin sisältämättömän ohjelmistopaketin hinnasta verkkosivuillaan sekä julkaisemaan tietoja yhteentoimivuudesta ja datan siirrettävyydestä kehittäjille suunnatuilla verkkosivuillaan. Komissio piti Microsoftin ehdottamia lopullisia sitoumuksia riittävinä poistamaan kilpailuongelmat ja vahvisti niiden oikeudellisen sitovuuden.
Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta englanninkielisestä lehdistötiedotteesta.
Lainsäädäntö
Komissio pyytää lausuntoja julkaisemistaan päivitysluonnoksista teknologiansiirtosopimuksia koskevaan ryhmäpoikkeusasetukseen ja asetusta täydentäviin suuntaviivoihin
Komissio on 11.9.2025 julkaissut kuulemista varten teknologiansiirtosopimuksia koskevan tarkistetun ryhmäpoikkeusasetuksen ja sitä täydentävät tarkistetut suuntaviivat. Taustalla on nykyisen teknologiansiirtosopimuksia koskevan ryhmäpoikkeusasetuksen (EU) 316/2014 voimassaolon päättyminen 30.4.2026 ja komission marraskuussa 2024 julkaisema asetusta ja sen vaikutuksia koskeva arviointi. Teknologiansiirtosopimuksilla tarkoitetaan sopimuksia, joilla lisensoija valtuuttaa lisenssinsaajan käyttämään tiettyjä teknologiaoikeuksia tavaroiden tai palveluiden tuotantoon. Teknologiansiirtosopimuksia pidetään yleisesti kilpailua, teknologian käyttöönottoa ja innovointia lisäävinä, mutta tietyt niiden sisältämät ehdot voivat olla myös kilpailua rajoittavia. Asetuksella vapautetaan SEUT 101 artiklan yritysten välistä yhteistyötä ja kilpailua rajoittavia sopimuksia koskevan kiellon piiristä tietyt asetuksen asettamat ehdot täyttävät teknologiansiirtosopimukset, joiden voidaan olettaa täyttävän säännöksen edellytykset kiellosta poikkeamiselle.
Keskeiset päivitykset ryhmäpoikkeusasetukseen ja sitä täydentäviin suuntaviivoihin liittyvät markkinaosuusrajojen selvennyksiin, tietojen ja datan lisensointia sekä lisenssineuvotteluryhmiä koskevaan uuteen ohjeistukseen ja poikkeuksesta nauttivien teknologiapoolien edellytysten selventämiseen ja päivittämiseen. Lisäksi päivitetyissä suuntaviivoissa otetaan huomioon muutoksia kilpailulainsäädännössä sekä oikeuskäytännön kehitys.
Aikaa palautteen antamiselle on 23.10.2025 asti. Luonnoksiin voi tutustua tarkemmin komission verkkosivuilla.
Ajankohtaista kauppapolitiikassa
Komissio ehdottaa Israelille myönnettyjen kauppaetuuksien soveltamisen keskeyttämistä
Komissio jätti 17.9.2025 EU:n neuvostolle ehdotuksen, joka koskee EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen kaupankäyntiä koskevien määräysten soveltamisen keskeyttämistä. Käytännössä soveltamisen keskeyttäminen johtaisi siihen, että Israelista tuleva tuonti ei enää saisi tullietuutta EU:n markkinoilla. Lisäksi komissio esittää asetettavaksi pakotteita Hamasin jäsenille, ääriryhmiä edustaville Israelin ministereille sekä väkivaltaisille siirtokuntalaisille. Myös EU:n kahdenvälinen apu Israelille keskeytetään suurilta osin.
Komission toimet perustuvat arvioon siitä, että Israel rikkoo EU:n ja Israelin assosiaatiosopimuksen 2 artiklaa. Rikkomuksella viitataan erityisesti Israelin toimiin Gazassa. Assosiaatiosopimuksen 2 artiklan mukaan osapuolten välisten suhteiden, assosiaatiosopimuksen määräysten ja osapuolten sisäisen sekä kansainvälisen politiikan tulee perustua ihmisoikeuksien ja demokraattisten periaatteiden kunnioittamiseen.
Kauppaan liittyvien määräysten soveltamisen keskeyttäminen vaatii EU:n neuvoston määräenemmistön hyväksynnän komission ehdotukselle. Pakotteiden asettamiseen tarvitaan neuvoston yksimielinen hyväksyntä.
Lue lisää komission verkkosivuilla julkaistusta englanninkielisestä uutisesta.
