Euroopan komissio julkaisi maaliskuussa 2026 pitkään odotetun ehdotuksen unionin teollisuuden vauhdittamissäädökseksi (Industrial Accelerator Act, ”IAA”), COM (2026) 100 final. IAA olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus ja näin suoraan sovellettavaa unionin oikeutta. Komission ehdotus on kunnianhimoinen yritys vahvistaa EU:n teollista perustaa ja kiihdyttää vihreää siirtymää. Asetusehdotuksen keskeinen tavoite on nostaa teollisuuden osuus EU:n BKT:stä vähintään 20 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Taustalla on huoli Euroopan kilpailukyvystä, toimitusketjujen haavoittuvuuksista sekä hitaasta siirtymästä vähähiilisiin tuotantotapoihin. Ehdotus liittyy näin laajempaan komission politiikkakokonaisuuteen, jolla ehdotetaan unionin strategisen autonomian sekä teknologisen suvereniteetin vahvistamista.
IAA merkitsee selkeää suunnanmuutosta EU:n teollisuuspolitiikassa kohti aktiivista markkinoiden ohjausta ja ohjaavaa teollisuuspolitiikkaa. Unionin lainsäädännössä aikaisemmin valtavirtaa ollut ordoliberalistinen lähestymistapa markkinoiden toimintaan on jätetty ehdotuksessa vähemmälle. Sen sijaan säädöksellä pyritään luomaan avainmarkkinoita vauhdittamaan EU:n oman teollisen tuotannon kehitystä. Suomen kannalta tämä vaatii perinteisten kantojen osittaista uudelleenarviointia unionin toimien osalta. IAA komission ehdottamassa muodossa tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia eurooppalaiselle teollisuudelle, mutta tuo myös uusia velvoitteita ja kustannuspaineita. IAA:ssa on vahvasti toteutumassa vahva valtiojohtoinen lähestymistapa talouteen ja talouskasvuun ranskalaistaustaisen ajattelutavan mukaisesti.
IAA:lla pyritään komission mukaan ratkaisemaan kolme keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin geopoliittiset jännitteet ovat paljastaneet strategisten toimialojen riippuvuuksia ja riskejä. Toiseksi eurooppalaisille vähähiilisille tuotteille ei ole riittävästi kysyntää, koska ne ovat usein kalliimpia kuin perinteiset vaihtoehdot. Kolmanneksi investointeja hidastavat monimutkaiset ja hitaat lupaprosessit. IAA:ssa ehdotetaan näihin ongelmiin vastattavaksi lupamenettelyjen sujuvoittamisella, julkisten hankintojen uudistamisella, ulkomaisten investointien ehtojen kiristämisellä sekä teollisten kiihdytysalueiden perustamista koskevalla suosituksella. Ehdotuksella on tarkoitus luoda kysyntää EU:ssa tehdyille tuotteille sekä niihin rinnastuville kauppasopimuksen EU:n kanssa tehneiden maiden tuotteille.
Erityisen merkittävä muutos koskee julkisia hankintoja. Jatkossa viranomaisilta vaaditaan tiettyjä vähimmäisosuuksia EU:ssa tuotetuista ja vähähiilisistä materiaaleista, kuten teräksestä, betonista ja laastista sekä alumiinista. Vähähiilisyyttä koskevat vaatimukset vahvistettaisiin teräkselle, sekä Made in Europe ja vähähiilisyyttä koskevat vaatimukset betonille, laastille ja alumiinille, joita käytetään tietyillä jatkojalostuksen aloilla, joita ovat rakennukset, infrastruktuuri ja liikenne. Made in Europe -vaatimuksia asetettaisiin myös ajoneuvoille. Julkisten tukien ehtona olisi myös Made in Europe -vaatimusten noudattaminen kyseisten vaatimusten soveltamisalalla.
Ehdotus muuttaisi samalla EU:n vuoden 2035 jälkeisiä päästötavoitteita siten, että jäljelle jäävät päästöt kompensoidaan käyttämällä unionissa valmistettua vähähiilistä terästä tai uusiutuvia ja vähähiilisiä polttoaineita. Komissio hakee valtuuksia antaa delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan kriteerit sille, millä edellytyksillä IAA:n soveltamisalaan kuuluvat tuotteet voidaan luokitella ”unionissa valmistetuiksi pieniksi nollapäästöajoneuvoiksi” tai ”unionissa valmistetuksi vähähiiliseksi teräkseksi”.
IAA:ssa kiinnitetään erityistä huomiota autoteollisuuteen. Se täydentää aikaisempia komission ehdotuksia. Autoteollisuutta koskeva komission aikaisempi ehdotuspaketti sisältää myös ehdotuksen asetukseksi puhtaista yritysajoneuvoista. Taloudellinen tuki yritysajoneuvoille rajoitettaisiin tuolla säädöksellä koskemaan ainoastaan nolla- ja vähäpäästöisiä ajoneuvoja ja sillä annettaisiin komissiolle valtuudet antaa delegoituja säädöksiä, joissa määritellään menetelmät ”Euroopan unionissa valmistettu” -kriteerien arvioimiseksi. Ehdotukset asettavat julkisten tukien edellytykseksi ’’Made in EU’’ vaatimusten ja muiden kriteerien noudattamisen. IAA:ssa sähköajoneuvoille asetetaan tiukkoja “Made in EU” -vaatimuksia. Tämä voisi luoda ennakoitavaa kysyntää eurooppalaiselle teollisuudelle, mutta voi samalla nostaa kustannuksia esimerkiksi rakennus- ja autoteollisuudessa.
Valmistettu EU:ssa vaatimukset ovat jännitteisessä suhteessa kansainvälisen kaupan vapauden ja suosituimman valtion vaatimusten kanssa. IAA-ehdotuksessa onkin monikerroksinen säännöstö EU:ssa valmistetuista vastaavista tuotteista (ekvivalenssisäännökset). Niiden kautta saman aseman voivat saada myös EU:n kanssa tulli- tai vapaakauppasopimuksen tehneiden maiden tuotteet. Ekvivalenssisäännöillä paitsi sovitetaan EU:n omaa tuotantoa suosivat toimet yhteen kauppasopimusten normien kanssa mutta myös tehdään kauppasopimuksista yksi väline vahvistaa unionin asemaa geopoliittisessa ja geotaloudellisessa kilpailussa. Kauppapolitiikka on yhä vahvemmin geopoliittisen kilpailun väline. Ekvivalenssi voi vaikuttaa toteutuessaan myös EU:n sisällä, esimerkiksi Suomessa, tehtävien investointien kannattavuuteen. Tämä on yksi seikka, johon yritysten on ehdotuksen jatkokäsittelyssä syytä kiinnittää huomiota omaa asemaansa arvioidessaan.
Ulkomaisten investointien osalta IAA tuo uusia ehtoja erityisesti strategisille aloille, kuten akkuihin ja aurinkoteknologiaan. Investoinneilta edellytetään esimerkiksi yhteisyrityksiä EU-toimijoiden kanssa, tutkimus- ja kehityspanostuksia sekä eurooppalaisen työvoiman käyttöä. Tämä voi muuttaa merkittävästi kansainvälisten investointien rakennetta. Lopullinen vaikutus riippuu siitä, millainen tasapaino saavutetaan kilpailukyvyn, kestävyyden ja avoimen kaupan välillä ja miten markkinat lopulta reagoivat lainsäädännöllä ja sen ohjaamilla julkisilla hankinnoilla ja tuilla sekä päästökaupalla tapahtuvaan ohjaukseen. Pitkällä tähtäimellä olennaisessa asemassa on innovaatioiden kehitys ja EU-alueen kyky muuntaa innovaatiot menestyväksi teolliseksi ja muuksi liiketoiminnaksi.
