Disruptioiden aikamme vaatii juridiikalta kirkasta muuttuvan ja muuttumattoman hahmottamista

Teknologia- ja kilpailuoikeudessa tapahtuu. Euroopan unionin tekoälyasetuksen yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevat säännökset tulivat elokuussa voimaan. Suomessa on yhtenä EU:n edelläkävijöistä pitkälti toteutettu 5G -viestintäverkot. Kyber- ja tietoturvallisuus sekä verkon kriittisten osien määrittelyn laajentaminen teknologian muutoksen perusteella askarruttaa ja kysymyksestä on Traficomin määräysluonnos elokuun puoleen väliin asti lausunnoilla.

Alustojen ja niihin kiinnittyvän ekosysteemin pelisääntöjen kysymykset ovat samoin vahvasti esillä Euroopassa. Heinäkuussa EU:n komissiolle jätettiin kantelu siitä, että Google rikkoo Android -käyttöjärjestelmässään EU:n digimarkkinasäädöstä (DMA) tekemällä kuluttajille vaikeaksi ottaa pois käytöstä esiasennetut Googlen sovellukset. DMA:n nojalla komissio tutkii myös Applen sovelluskaupastaan sovelluskehittäjiltä vaatimien maksujen sallittavuutta, ja Hollannin kansallinen kilpailuviranomainen odottaa komission toimia. Googlen tekoäly-yhteenvedot näyttävät ohjaavan verkon käyttäjiä yhteenvedossa haun ensisijaiseksi nostamiin lähteisiin, mistä on jätetty määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä koskeva kantelu komissiolle.

Britanniassa on puolestaan nostettu huhtikuussa kanne kilpailutuomioistuimessa online -mainostajien puolesta vahingonkorvauskanne määräävän markkina-aseman väärinkäyttämisestä. Britanniassa on myös tullut vireille joukkokanne Amazonia vastaan määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä, koska sen alustan ominaisuudet ja ehdot rajoittavat kilpailua. Tästä voi lukea kollegojemme The Platform -uutiskirjeestä ja Geradin Partnersin verkkosivuilta.

Tekoäly sekä taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan järjestäytyminen teknologia-alustojen ympärille edustavat pysyvää ja radikaalia muutosta. Ne pakottavat yrityksiä ja kokonaisia ammattikuntia miettimään, mikä on omassa toiminnassa arvokasta ja mitä on järkevää automatisoida. Tulevaisuus kuuluu lisätylle älylle (augmented intelligence), jota sanotaan myös hybridiälyksi. Siinä ihminen työskentelee ja harrastaa yhteistyössä älykkäiden, jatkossa jopa ihmistä tietyissä suhteissa älykkäämpien, järjestelmien kanssa. Edistyneimmissä yrityksissä on jo käytössä yleisten tekoälymallien ohella erilaiset B2B -ratkaisut tekoälymalleineen sekä tekoälypohjaisen automaation ja yrityksen resurssien- ja tuotannonohjauksen mallit. Tekoälypohjainen automaatio ja tuotannonohjaus vaativat yrityksen ydinresurssina alustan tai pääsyn alustalle, datan ja tekoälymallin.

Edellä mainitut toimintamallit mahdollistavat palaamisen ulkoistuksesta omaan tuotantoon. Perustaksi tarvitaan strategisesti merkityksellistä dataa. Tehokkuutta parantaa datan strukturointi järkevällä tavalla. Alustapohjaisessa tekoälytaloudessa markkinoille tulon kynnys ja siihen tarvittavat investoinnit kasvavat selvästi. Toisaalta kyvykkyydet tekoälyn, digitalisaation ja sähköistämisen hyödyntämisessä jakavat markkinoita uusiksi. Globaali kilpailu geo- ja kauppapoliittisine ulottuvuuksineen on samalla suurten teknologia-alustojen sekä käyttöjärjestelmien ja niiden ekosysteemien kamppailua.

Näissä oloissa muutoksen ja pysyvän hahmottaminen on juridiikassa poikkeuksellisen tärkeää. Tekoälyn käyttöä merkittävästi ohjaava lainsäädäntö ei rajoitu varsinaiseen tekoälysääntelyyn. Esimerkiksi biologian ja lääketieteen alalla tehty Euroopan neuvoston yleissopimus (Oviedon sopimus, ETS 164) sisältää terveydenhuollon tekoälyn kannalta hyvin olennaisia ja pysyviä oikeudellisia periaatteita. Sopimus sisältää merkittäviä periaatteita koskien esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaisen roolia ja potilaan persoonaallisuusoikeuksia. Nämä periaatteet tulee myös toteuttaa otettaessa tekoäly käyttöön sen lisäksi, että terveydenhuollossa noudatetaan lääkinnällisiä ja diagnostisia laitteita koskevia EU:n asetuksia sekä uutena säädöksenä myös EU:n tekoälysäädöstä.

Kilpailuoikeudessa perinteinen mutta ajankohtainen ongelma on määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Tekoälyyn ja dataan perustuvilla alustoilla on suuret mittakaavaedut ja verkostovaikutukset. Dataan perustuvat edut sinänsä otetaan kilpailuoikeudellisessa analyysissä unionin yleisen tuomioistuimen tuomion 14.9.2022 asiassa T-604/18, Google Android, ECLI:EU:T:2022:541 mukaisesti. Tässä opissa ja sen soveltamisessa on vielä kilpailuoikeudessa kehitettävä. Euroopan unionin tuomioistuimen suuren jaoston asiassa C-252/21 Meta Platforms ym., ECLI:EU:C:2023:537, 4.7.2023 antaman periaatteellisesti merkittävän tuomion mukaan tietosuojalainsäädännön tai muun lain rikkominen osaltaan voi tulla huomioon otetuksi määräävän markkina-aseman väärinkäyttönä ja kertoa siitä. Dynaamisen kilpailun ja markkinoiden sekä innovaatioiden ohella kilpailuoikeudella suojataan perustavanlaatuista valinnanvapautta.

Kilpailuoikeuden ja muiden oikeudenalojen rajapinnat ovat osaksi muuttuneet. Kilpailuoikeus ja teknologiasääntely, esimerkiksi DMA ja digipalvelusäädös (DSA) täydentävät toisiaan. Lisäksi osin uudella tapaa tietosuoja- ja persoonallisuusoikeus sekä hallinto-oikeus täydentävät perinteistä kilpailuoikeutta valinnan sekä yrittämisen mahdollisuuksien ja vallankäytön kontrollissa.  Klassisen kilpailuoikeuden käytännön ongelmana on usein tutkinnan tavattoman pitkä kesto ja siksi usein hidas reagointi. Muu sääntely voi tältä osin paikata kilpailuoikeuden puutteita ja siten täydentää valinnan mahdollisuuksien suojaa sekä oikeusvarmuutta.

5G-verkkoteknologia ja sen monet mahdollisuudet rakentuvat pitkälti teknologiselle evoluutiolle. Keskeisissä standardeissa ei 5G-viestintäverkon rakenteellisten osien suhteen ole tapahtunut olennaisia muutoksia viimeisten viiden vuoden aikana. Kyber- ja tietoturvallisuuden yleiset periaatteet soveltuvat edelleen. Perustuslain periaatteet sääntelyviranomaisen norminannon suppeasta tulkinnasta ja rajautumisesta vain teknisiin yksityiskohtiin sekä viranomaistoimivaltuuksien käytön ennustettavuudesta, luottamuksensuojasta, oikeusvarmuudesta ja oikeasuhtaisuudesta sekä oikeusvaltioperiaate tulevat edelleen sovellettaviksi täydellä painollaan. Onkin kirkkaasti hahmotettava mikä muuttuu oikeudellisesti merkityksellisellä tavalla, miksi se muuttuu ja mikä taas ei muutu.