Kategoria: blogi

Taloustieteilijöiden keskuudessa käydään parhaillaan aktiivista keskustelua siitä, ovatko yritysten katteet nousseet viime vuosikymmeninä, ja jos ovat, niin miksi. Keskustelun taustalla ovat viime aikojen tutkimusinnovaatiot, jotka ovat sallineet katteiden laaja-alaisen empiirisen estimoinnin. Mikäli katteet ovat nousseet, tämä voi olla indikaattori yritysten kasvaneesta markkinavoimasta ja yleisesti heikentyneestä kilpailutilanteesta. Taloustieteessä on käytössä hieman eri määritelmiä katteelle (engl. markup).…

Hallituksen esitys HE 2/2026 vp, joka annettiin eduskunnalle 5.2.2026, sisältää ehdotuksia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) muuttamiseksi. Ehdotetuilla muutoksilla vahvistettaisiin turvallisuusnäkökohtien huomioimista sekä osana hankintaprosessia että sopimuskauden aikana. Hallituksen esityksessä ehdotetuista muutoksista kenties keskeisin liittyy hankintalain 71 §:ään, joka koskee hankinnan kohteen kuvaamista. Esityksen mukaan pykälään lisättäisiin uusi 4 momentti, jonka tarkoituksena on…

Ulkomaisten suorien sijoitusten (FDI) valvonta on viime vuosina noussut Suomessa yhä keskeisemmäksi osaksi talous- ja turvallisuuspoliittista keskustelua. Lain ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta (172/2012, muutoksineen; ns. yritysostolaki) soveltamisessa on perinteisesti suhtauduttu myönteisesti ulkomaisiin sijoituksiin. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman ja keväällä 2025 julkaistun arviomuistion (VN/15267/2024) perusteella oli jo selvää, että yritysostolain uudistaminen on näköpiirissä. Nyt hankkeen etenemisestä on…

Kilpailuoikeudellinen kartellivalvonta on viime vuosina noussut yhä vahvemmin lainsäätäjän ja viranomaisten agendalle. Hallituksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa markkinoiden toimivuutta ja terävöittää kilpailun valvontaa. Yhtenä keskeisenä osana tätä kokonaisuutta hallitusohjelman luvussa 6.2, “Reilumman kilpailun Suomi”, asetetaan tavoitteeksi kartellivalvonnan vahvistaminen sekä kartelleista seuraavien henkilökohtaisten seuraamusten ajantasaisuuden ja tehokkuuden selvittäminen. Taustalla on ajatus siitä, että nykyinen seuraamusjärjestelmä,…

Damien Geradinin ja Mikko Alkion keskustelu EU-kilpailupolitiikan tilasta katsottavissa täällä. Lotta Väänäsen (Compass Lexecon), Christian Wikin ja Ilkka Aalto-Setälän keskustelu kilpailuoikeudellisista tuomioistuinprosesseista katsottavissa täällä.

Yhdysvalloissa ratkaistiin hiljattain yksi viime vuosikymmenten puhutuimmista kilpailuoikeudellisista oikeustapauksista, FTC v. Meta Platforms, Inc., jossa tuomioistuin katsoi, että Meta ei ole henkilökohtaisen sosiaalisen verkostoitumisen markkinoilla monopoliasemassa ja siten hylkäsi Yhdysvaltain kauppakomission väitteet Metan monopoliaseman laittomasta ylläpitämisestä Instagramin ja WhatsAppin yritysostoilla, jotka toteutettiin vuosina 2012 ja 2014. Kauppakomissio pyrki kanteessaan rajaamaan niin sanotut henkilökohtaisen sosiaalisen verkostoitumisen…

Loppukesästä 2025 annetussa unionin tuomioistuimen ratkaisussa Royal Football Club Seraing v. Fédération internationale de football association (FIFA) ym., C-600/23, oli kyse siitä, missä määrin EU:n jäsenvaltioiden tuomioistuimet voivat tarkastella urheilun kansainvälisen välitysoikeuden, Court of Arbitration for Sportin (CAS), päätösten EU-oikeuden mukaisuutta. Belgian korkein oikeus pyysi asiassa ennakkoratkaisua, koska se halusi selvittää, estävätkö SEU 19 artikla,…

14. lokakuuta Euroopan komissio tiedotti määränneensä sakot muotibrändi Guccille, Chloélle sekä Loewelle niiden käyttämästä määrähinnoittelusta. Määrähinnoittelu (eng. resale price maintenance, ”RPM”) on ilmiö, josta on suhteellisen vähän viranomaispäätöksiä, mutta jota voidaan olettaa esiintyvän markkinoilla yhä lisääntyvissä määrin. Kaupan digitalisoituminen ja siirtyminen verkkoon ovat tekijöitä, jotka potentiaalisesti lisäävät määrähinnoittelua, muun muassa brändin imagon ja tuotekuvan säilyttämiseksi.…

Suomessa yrityskauppavalvonnassa on erikoinen piirre, joka erottaa meidät Euroopan komission sekä muiden EU-maiden vakiintuneista käytännöistä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ei nimittäin avaa ilmoittajan asiamiehille tai ekonomisteille käyttämiään data-aineistoja tai tekemiään tilastollisia analyyseja. Tämä käytäntö poikkeaa kansainvälisestä linjasta, jossa avoimuus ja tasapuolinen pääsy keskeisiin tietolähteisiin ja laskelmiin on tärkeä prosessuaalinen periaate. Käytäntö eroaa myös Suomessa muuten…

Kesän 2025 tapahtumat heijastivat EU:n monitasoista kauppapolitiikkaa: toisaalta se tasapainoilee suhteissaan suuriin talouksiin, toisaalta vahvistaa siteitä uusiin kumppaneihin ja rakentaa omaa sääntelyperustaansa. Kokonaisuus osoittaa, että kauppapolitiikka on yhtä aikaa ulko- ja sisäpolitiikkaa, jossa yhdistyvät geopoliittiset tavoitteet, markkinoiden vakaus ja yritysten sekä kansalaisten arki. Euroopan komissio jatkoi kesällä myös sisämarkkinoita koskevaa sääntelytyötä. Erityistä huomiota sai valmistelussa…