Kauppapolitiikkaan liittyvät kysymykset ovat toistuvasti joko välittömästi tai välillisesti kansainvälisesti suuntautuneen liike- ja akateemisen juristin pöydällä. Kansainvälisessä kaupassa ja geotaloudellisessa kilpailussa sääntelyä, sen sisältöä ja soveltamisen ripeyttä sekä valtiontukia käytetään yhä systemaattisemmin poliittisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Viimeisten parin viikon aikana työpöydälläni ovat käyneet niin käytännön juristina asianajotoimistossa kuin oikeustieteen harrastajana muun muassa yleinen teknologiaregulaatio, tekoäly sekä kyber- ja tietoturvallisuus. Olen esimerkiksi työskennellyt Euroopan unionin ulkomaisia tukia (Foreign Subsidies Regulation) ja kansainvälisiä julkisia hankintoja (International Procurement Instrument) koskevien asetusten parissa.
Käytännön työn ohella toimin 5.9.2025 vastaväittäjänä Tukholman yliopistossa Zhicheng Hen oikeustieteellisen tiedekunnan väitöskirjatutkimukselle. Tutkimus käsittelee Euroopan unionin ja Kiinan sääntelyä terveystietojen hallinnasta. Sekä EU että Kiina pyrkivät vastaamaan digitaalisen terveydenhuollon ja tekoälyn laajan hyödyntämisen avulla väestön ikääntymisen tuomiin haasteisiin.
Kiinan nopea teknologinen kehitys on synnyttänyt uutta lainsäädäntöä, kuten vuonna 2021 voimaan tulleen tietosuojalain (Personal Information Protection Law, PIPL). Se on kiinalaiseen lainsäädäntötyyliin lyhyt ja periaatekeskeinen, ja siinä hyödynnetään laajasti teknisiä standardeja. Nämä standardit ovat usein hallinnollisia, eivätkä perustu laajaan, toimialaa konsultoivaan työhön.
Kiinan talous- ja teknologiasääntely on erittäin markkinakeskeistä ja joustavaa. Tavoitteena on edistää taloudellisia ja teknologisia tavoitteita. Sääntely pyrkii nopeaan toimeenpanoon ja automatisointiin sekä yhden luukun palvelumalliin. Esimerkiksi datapörssejä kokeillaan tiedonvaihdon helpottamiseksi. Kiinan suostumukseen perustuva malli voi kuitenkin vaikeuttaa terveystietojen toissijaista käyttöä verrattuna EU:n lainsäädäntöön, jossa on usein lakisääteisiä käsittelyperusteita.
Euroopan unionin lainsäädäntö painottaa vahvasti perusoikeuksia, mutta siinä on nähtävissä voimakasta ja viime vuosina voimistunutta valtion ohjausta ja hallinnollisia menettelyitä, kuten lupavaatimuksia. Tämä ohjaus on peräisin sekä komissiolta että jäsenvaltioilta. Jotta EU-alueen yritykset ja kansalaiset voivat puolustaa etujaan ja arvojaan, on pyrittävä ketterämpään ja yksinkertaisempaan markkinaperusteiseen sääntelyyn. Muussa tapauksessa on vaarana, että muut maat ohittavat EU:n teknologisessa kehityksessä.
