EU:n toiminta on ollut nykivää. Kriisien jälkeen olemme nytkähtäneet yhdessä eteenpäin, minkä jälkeen olemme valuneet takaisin itsetyytyväisyyteen. On jääty integraation porrasaskelman puoliväliin ihmettelemään maailman menoa. On reagoitu, mutta ei proaktiivisesti toimittu. Reagointi ei valitettavasti kuitenkaan ole strategia, jolla pärjätään yhä kiristyvässä geotaloudellisessa kilpailussa.

Meitä uhkaavat nopeaan päätöksentekokykyyn pystyvät valtiot: Venäjä ja Kiina sekä uutena Yhdysvallat. Yksikään näistä maista ei halua, että EU menestyy. Se, että meidän halutaan olevan heikko ja hajanainen, antaa jo yksistään perusteen sille, että vahvan ja yhtenäisen EU:n tulisi olla EU-maiden tavoite.

EU:n toiminnassa onkin nyt uutta heräämistä. Viimeisissä EU-johtajien tapaamisissa oli nähtävissä uudenlaista voimaantumista. EU:n 450 miljoonan kuluttajan sisämarkkina ei ole vähäinen voima. EU:lla on käytössään laaja, määräenemmistöllä päätettävä kauppapoliittinen arsenaali, joka mahdollistaa myös hampaiden näyttämisen. Tähän aletaan olla valmiita, vaikka se maksaisikin.

EU:n itseluottamuksen kasvu ja presidentti Donald Trumpin tariffit kumonnut USA:n korkeimman oikeuden päätös avaavat EU:lle uuden mahdollisuuden. Paksun, mustan allekirjoitustussin nopea tariffiuhka on siirtynyt uusien oikeusperustojen alle, mikä tuo tullien määräämiseen avoimemman prosessin ja tutkinnan. Saamme aikaa poikkeusten neuvottelemiseen ja perustelemiseen sekä omien vastatoimien valmisteluun. EU toimi näin teräs- ja alumiinitulleja aikanaan asetettaessa.  Uusi tilanne edellyttää myös yrityksiltämme vaikuttamista.

Aina on ymmärretty, että EU on vahva ulospäin vain, jos sen talous on vahva. Nyt ymmärretään myös, että tämä ei toteudu vanhoilla EU-tason päätöksentekotavoilla. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen onkin nostanut uutena välineenä esiin EU:n perussopimusten mahdollistaman eriytyvän integraation.

Mikäli säästö- ja investointiunionin (pääomamarkkinaunioni) syntymisessä ei edetä kesäkuuhun mennessä, niin vähintään yhdeksän maata voisi von der Leyenin mukaan keskenään päättää etenemisestä pienemmässä ryhmässä.  Kuuden suurimman EU-maan valtiovarainministerit ovat jo käynnistäneet keskustelut. Samaa ajattelua on noussut esiin EU Inc -ehdotuksessa, joka koskee yrityksen perustamista kaikkiin EU-maihin yhdellä hakemuksella.  Suomen perinteinen EU-linja on ollut olla mukana kaikissa EU:n ytimissä. Kuinka nyt?

Eurooppalaisen lähestymistavan muutos näkyy myös EU:n teollisuuspoliittisessa ajattelussa. Kursori on siirtynyt suojaavampaan suuntaan. Vaikuttamisen paikka löytyy “Buy European” -järjestelyn määrittelyssä sekä siihen mukaan valikoituvien sektoreiden valitsemisessa.